Kari Raij - Lääketieteen tohtori, yleislääkäri

Mullistava tutkimus Suomesta: Alhainen serotoniini uupumuksen ja väsymyksen taustalla

Toivomme, että jaat tämän asiantuntijahaastattelun myös somessa, jotta kavereillasikin olisi mahdollisuus terveempään elämään. <3

Laita siis haastattelu jakoon alla olevista jakonapeista!

Liity TerveySummit VIP-jäseneksi!

  • Pääset katsomaan kaikki TerveysSummitin haastattelut heti tai silloin kun sinulle parhaiten sopii ilman aikarajoituksia! 
  • Lähes 600 haastattelun videokirjasto käytössäsi ympäri vuoden 24/7
  • Nautit VIP-jäsenten vaihtuvista bonuksista koko tapahtumaviikon ajan ja myös tapahtuman jälkeen!
  • Pääset mukaan privaattiin VIP-yhteisöön, jossa voit verkostoitua, kysyä neuvoja ja jakaa vinkkejä muiden jäsenten kanssa. 

KUUKAUSIJÄSENYYS ALKAEN 12,90 €/KK

Tässä haastattelussa käsitellään seuraavia aiheita

  • Kari Raij esittelee mullistavaa uutta tutkimusta, joka tutkii alhaisen serotoniinin yhteyttä uupumukseen ja väsymykseen. Tutkimusidea syntyi vuonna 2013 ja edistyi merkittävästi vuonna 2015.
  • Raij havaitsi, että karnitiini voi parantaa matalaa serotoniinitasoa.
  • Tutkimuksen tekeminen kesti useita vuosia, ja siihen osallistui monia asiantuntijoita, mukaan lukien RaiJn poika, Tommi Raij, joka on aivotutkija Harvardissa.
  • Tutkimus vaati lupia Helsingin yliopiston eettiseltä toimikunnalta ja potilaiden suostumusta.
  • Lue ja lataa tutkimusartikkeli täältä: https://www.frontiersin.org/journals/endocrinology/articles/10.3389/fendo.2024.1358404/full

  • Karnitiini on aminohappo, joka toimii antioksidanttina ja on tärkeä energiaketjussa.
  • Karnitiinia saadaan pääasiassa punaisesta lihasta, ja sen kuljettaminen elimistöön vaatii transporttereita.
  • Karnitiinipuutos voi johtaa vakaviin sairauksiin, kuten primäärikarnitiinidefektiin.
  • Karnitiinitransportterit ovat tärkeitä suolen seinämässä, aivojen valtimoissa ja munuaisissa.
  • Serotoniini liittyy mielialaan ja energiantuotantoon, ja sitä syntyy aivoissa ja suolen seinämässä.
  • SSRI-lääkkeet voivat heikentää serotoniinin tuotantoa ja kuljetusta.
  • Karnitiini voi lisätä serotoniinitransportterien tuotantoa, mikä nostaa veren serotoniinitasoa.
  • Veren serotoniinipitoisuutta mitatessa on otettava huomioon ruokarajoitteet ja potilaan lääkitys.
  • Suomessa on havaittu karnitiinin puutetta, joka voi vaikuttaa serotoniinitasoihin ja aiheuttaa väsymystä.
  • Serotoniini vaikuttaa energiatasapainoon, lihaksiin, maksaan, immuunijärjestelmään ja insuliinituotantoon.
  • Serotoniinin puutos voi aiheuttaa väsymystä ja uupumusta, ja sen syyt voivat olla moninaisia, kuten psyykkiset ongelmat, aineenvaihduntasairaudet tai lääkkeet.
  • Kroonisessä väsymysoireyhtymässä (CFS) potilaat ovat väsyneitä yli kuusi kuukautta ilman selkeää syytä.
  • Verikokeet eivät paljasta sisätautien, neurologisten, psykiatristen tai infektiotautien selityksiä. Pieni fyysinen tai psyykkinen rasitus vaatii vähintään kahden vuorokauden toipumisen.
  • Kuntoutuksen haasteet: Fysioterapia ei auttanut, tilanne paheni.
  • Long Covidissa on samankaltaisia oireita kuin CFS, mm. pitkäaikainen väsymys ja aivosumu. Johtuu mitokondriotason häiriöstä.
  • Matalat serotoniinitasot yhdistävät kroonisesti väsyneitä potilaita. SSRI-lääkkeet eivät ole tehokkaita ja voivat pahentaa tilannetta.
  • Tutkimukset osoittavat karnitiinin mahdollisuuden parantaa tilannetta.
  • Tutkimustulokset: Karnitiini vähensi väsymystä ja paransi energiatuotantoa.
  • Serotoniinitason mittaaminen (5HT) voi auttaa tunnistamaan matalat tasot. Normaalin alaraja on 230, yläraja 1140.
  • Karnitiinin käyttö: Suositeltu annos 600 mg, pitkäaikainen hoito tarpeen. Ei suositella kaikille väsymyspotilaille, vaan niille, joilla on matala serotoniini.
  • Matalan serotoniinitason liitännäissairauksia ovat fibromyalgia, Parkinsonin tauti, autoimmuunisairaudet (krooninen tulehduksellinen suolistosairaus, Sjögrenin syndrooma).
  • Alzheimerin tauti: karnitiini saattaa suojata aivosoluja ja parantaa serotoniinipitoisuutta.
  • Tulevaisuuden tutkimus: Karnitiinin vaikutus muihin sairauksiin ja serotoniinin mittauksen käyttö diagnostisena työkaluna.
Haastattelija: Karita Aaltonen

Haastateltavana

Kari Raij
Lääketieteen tohtori, yleislääkäri

“Kari Raij väitteli lääketieteen tohtoriksi 1978, väitöskirja liittyi endokrinologiaan. Sen jälkeen hän jatkoi kliinisen potilastyön ohella lääketieteellistä tutkimusta kliinisen kemian laitoksella (Meilahden keskuslaboratorio) 25 vuoden ajan tautimekanismien, hormonihäiriöiden ja reseptoreiden alueelta. Tulevia lääkäreitä hän on opettanut viisi vuotta. Kansainvälisiä julkaisuja hänellä on noin 50 ja tieteellinen tutkimustyö jatkuu. Raijn käsityksen mukaan hänen merkittävimmät tieteelliset saavutukset ovat juuri syntymässä.

Kliinikkona hän on toiminut yleislääkärinä Helsingissä Hämeentien lääkärikeskuksessa 26 vuotta, Diacorissa 15 vuotta ja sen jälkeen Terveystalossa viimeisimmät 10 vuotta ennen siirtymistä Kruunuhaan lääkärikeskukseen. Apulaislääkärinä hän on toiminut HYKS:ssä Meilahden sairaalassa ja Meilahden röntgenyksikössä. Voiton akateemisesta urasta vei kuitenkin kliininen potilastyö.

Kun eräs lehtijulkaisu vuonna 2000 kuvasi häntä lääkärinä, oli pääotsakkeena: Tavoitteena kiireetön kohtaaminen. Artikkelissa mainittiin, että hän ei pyri helppoihin ratkaisuihin, vaan suhtautuu potilaan vaivaan kuin innoittavaan salapoliisitehtävään. Hän oli jo silloin utelias selvittelemään tautimekanismeja. Näin Kari Raij kommentoi artikkelissa ”Ihanteellista olisi, jos moni-ilmeiselle taudille löytyisi ensinnä diagnoosi, mutta vielä tärkeämpää olisi löytää syy diagnoosiin. Täten pääsisi hoitamaan potilasta kokonaisvaltaisesti, ei vain monenkirjavia oireita”. Artikkelissa hän kertoi olevan kiinnostunut kroonisista infektioista tautien aiheuttajana, muistaen jo tuolloin mainita siitä, että hän yrittää löytää myös syyn esim. krooniseen kilpirauhastulehdukseen. Hivenaineet ja antioksidantit ovat myös olleet kiinnostukseni kohteita.

Lääkärin työhön kuuluu tietenkin jatkuva oman osaamisen täydentäminen, mutta työssä on myös keskeisenä omien havaintojen tekeminen ja tautitietouden lisääminen. Tässä ainoa hyvä opettaja on potilas. Hän on korostanut, että kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lähtökohtana on ihmisen kyky voida ja osata pitää huolta itsestään. Hyvin onnistuvassa hoitotyössä tarvitaan molemmin puolista yhteistyötä.”

LUE LISÄÄ >>

Vuosikymmenten asiantuntijuus ja kokemus käytössäsi

Ilmoittaudu TerveysSummitiin NYT!

Ilmoittautumalla saat sähköpostiisi kaikki ajankohtaiset TerveysSummit tarjoukset ja uutiset ja sekä tiedon seuraavan Summitin ajankohdasta heti ensimmäisten joukossa!