Tässä haastattelussa käsitellään seuraavia aiheita

Median vastuulla on jakaa oikeaa, tasapuolista ja syvällisesti käsiteltyä tietoa, mutta klikkiotsikot ja taloudelliset intressit voivat vaikuttaa uutisoinnin laatuun. Mika Rönkkö korostaa, että vaikka suomalainen media on kansainvälisesti luotettava, joskus uutisten yksipuolisuus tai harhaanjohtavat näkökulmat voivat rapauttaa luottamusta.

Terveystuotteiden ja täydentävien hoitojen kohdalla on nähty virheellistä uutisointia, jossa faktat ovat jääneet sivuun tai niitä on vääristelty. Esimerkiksi D-vitamiinitutkimuksen perusteella levisi virheellinen uutinen, joka vaikutti yritysten liiketoimintaan ja kuluttajien asenteisiin. Samoin Ashwagandha-jupakka osoitti, kuinka asiantuntijan lausunto voi johtaa laajalle levinneeseen väärään tietoon.

Oikaisuprosessit ovat ongelmallisia, sillä virheelliset tiedot leviävät nopeasti, mutta niiden korjaaminen jää usein huomaamatta. Rönkkö peräänkuuluttaa myös mediassa käytettävän terminologian tarkkuutta – esimerkiksi "uskomushoidot" on termi, joka luo tahallisesti negatiivisia mielikuvia täydentävistä hoidoista.

Tulevaisuudessa median on tärkeää ylläpitää ja palauttaa luottamusta tarjoamalla monipuolista, tasapuolista ja faktoihin perustuvaa uutisointia. Lukijoiden on myös tärkeää kehittää medialukutaitoaan, jotta he voivat arvioida uutisten uskottavuutta ja lähteitä kriittisesti.

• Median vastuullisuus tarkoittaa oikean, tasapuolisen ja syvällisesti käsitellyn tiedon jakamista.
• Suomalainen media on edelleen kansainvälisesti erittäin luotettava, mutta joissain tapauksissa luottamusta on rapauttanut yksipuolinen tai sensaatiohakuinen uutisointi.
• Klikkiotsikot ja vastakkainasettelu ovat keinoja houkutella lukijoita, mutta ne voivat antaa vääristyneen kuvan uutisen sisällöstä.
• Medialukutaito on tärkeämpää kuin koskaan – ihmiset voivat itse etsiä tietoa useista lähteistä ja arvioida uutisten uskottavuutta.
• Lehdillä on omat linjauksensa, jotka voivat vaikuttaa siihen, mitä ja miten aiheista uutisoidaan.
• Suuret mainostajat ja taloudelliset intressit voivat vaikuttaa epäsuorasti median sisältöihin.
• Pandemia-aikana tiettyjä terveystuotteisiin ja täydentäviin hoitoihin liittyviä uutisia sensuroitiin tai niiden käsittelyä ohjattiin.
• Terveystuotteisiin ja ravintolisiin liittyvissä uutisissa on nähty virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa, joka vaatii usein oikaisua.
• D-vitamiinitutkimuksen virheellinen uutisointi aiheutti suuria taloudellisia menetyksiä yrityksille ja herätti voimakkaita reaktioita kuluttajissa.
• Ashwagandha-jupakka osoitti, kuinka yksittäisen asiantuntijalausunnon perusteella voidaan tehdä harhaanjohtavia väitteitä, jotka leviävät laajasti mediassa.
• Mediassa käytettävä terminologia vaikuttaa ihmisten käsityksiin – esimerkiksi "uskomushoidot" antaa negatiivisen kuvan täydentävistä hoidoista.
• Oikaisuprosessit ovat ongelmallisia – virheelliset tiedot leviävät nopeasti, mutta korjaukset jäävät usein vähälle huomiolle.
• Sosiaalinen media ja tekoäly tuovat uudenlaisia haasteita tiedon oikeellisuuden arviointiin.
• Median on tärkeää palauttaa ja ylläpitää luottamusta tarjoamalla tasapuolista ja faktoihin perustuvaa tietoa.