Tutkija Mikko Ahonen nostaa haastattelussa esiin näkymättömän mutta yhä merkittävämmän terveysriskin: radiotaajuisen säteilyn vaikutukset ihmisiin ja luontoon. Vaikka mikroaaltosäteily on virallisesti luokiteltu "vähäriskiseksi", uusin tutkimustieto viittaa toisenlaiseen todellisuuteen – pitkäaikainen ja jatkuva altistus voi aiheuttaa muun muassa hermostollisia oireita, hormonimuutoksia ja DNA-vaurioita. Erityisen huolestuttavaa on lasten ja nuorten altistuminen, sekä se, että monet julkiset rakennukset – kuten koulut – toimivat tukiasemien sijoituspaikkoina.

Ahonen kehottaa yksilöitä ottamaan vastuun omasta altistuksestaan: turhat sovellukset pois, mobiilidata ja langattomat yhteydet vain tarpeen mukaan, laite lentokonetilaan yöksi. Yhteiskunnallisesti tarvitaan avoimempaa keskustelua, ajantasaisia säteilyraja-arvoja sekä uusia ratkaisuja terveellisempään teknologiaan. Tämä ei ole pelkkä tekninen kysymys – kyse on meidän kaikkien terveydestä.

• Mikko Ahonen siirtyi teknologiahypetyksestä kriittiseen näkökulmaan tutustuttuaan mikroaaltosäteilyn riskeihin jo 2000-luvun alussa.
• Hän on toiminut tutkijana mm. Lennart Hardellin ryhmässä, jossa on tutkittu kännykän käytön yhteyksiä aivokasvaimiin ja säteilyn yhteisvaikutuksia kemikaalikuormituksen kanssa.
• Langattomien laitteiden (kännykät, tabletit, läppärit, Wi-Fi, Bluetooth, tukiasemat) säteilykuormitus on kasvanut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana.
• Mikroaaltosäteily ei ole vaaratonta, vaikka sitä ei luokitella ionisoivaksi säteilyksi – uusimmat tutkimukset osoittavat biologisia vaikutuksia kuten DNA-vaurioita, oksidatiivista stressiä ja vaikutuksia hormonitoimintaan.
• Kuormituksen tyyppi on muuttunut – ennen suurin altistus tuli puheluista päätä vasten, nyt mobiilidata ja taskussa tai vatsaa vasten pidettävät laitteet ovat suurimpia altistajia.
• Lapsilla säteily tunkeutuu syvemmälle kehoon: kallon rakenne on elastisempi ja keho pienempi – lapset ovat herkempi ryhmä.
• Pitkäaikaisessa altistuksessa on viitteitä yhteyksistä päänsärkyyn, masennukseen, unihäiriöihin, muistiongelmiin ja hermostollisiin oireisiin.
• Useita tutkimuksia viittaa myös hedelmällisyyden heikkenemiseen, erityisesti miehillä, kun kännykkää pidetään taskussa.
• Eläinkokeissa on havaittu sydänkasvaimia ja hermosolukasvaimia, jotka viittaavat mahdolliseen yhteyteen myös ihmisillä.
• Luonnon monimuotoisuus saattaa kärsiä säteilystä – esim. kasvien kasvunopeuteen ja rakenteeseen sekä hyönteisten vastustuskykyyn on havaittu vaikutuksia.
  
• Riskienhallinta yksilötasolla:
  • Poista turhat sovellukset
  • Käytä mahdollisuuksien mukaan kaapeliyhteyksiä (ei Wi-Fi)
  • Käytä kännykkää lentokonetilassa aina kun mahdollista
  • Vältä säilyttämistä taskussa tai kehoa vasten
  • Käytä mobiilidataa ja Bluetoothia vain tarpeen mukaan
• Yhteiskunnallisesti tulisi:
  • Päivittää säteilyraja-arvot, jotka perustuvat vanhentuneisiin oletuksiin
  • Välttää tukiasemien sijoittamista kouluihin ja asuintalojen katoille
  • Tunnustaa säteilyn yhteisvaikutukset kemikaalikuormituksen kanssa
• Ehdotus: "saastevero mobiilidatalle", joka ohjaisi käyttämään energiatehokkaita kaapeliratkaisuja.