Suurin osa ihmisten ravinnosta tulee lopulta maaperän kautta – jos maaperä ei voi hyvin, ei voi hyvin myöskään elämä.

Maaperän ravinteet “avautuvat” kasveille mikrobien työn kautta, joten mikrobiston tasapaino vaikuttaa suoraan ruoan laatuun.

YK-toimijat (FAO/UNESCO) ovat varoittaneet, että ilman muutosta vuoteen 2050 mennessä vain pieni osa pelloista on hyvässä viljelykunnossa.

Tehomaatalous voi kuormittaa maata niin, että orgaaninen aines, hivenainetasapaino ja vesitalous järkkyvät.

Ratkaisu ei ole viljelyn lopettaminen vaan viljely “yhteistyössä mikrobien kanssa” ja maaperän resilienssin vahvistaminen.

Maaperäkriisi, ruokakriisi ja terveyskriisi ovat saman ilmiön eri ilmentymiä – keskiössä ovat mikrobit.

Yksikin sopimaton kemikaali tai lisäaine voi yksilöllisesti horjuttaa suolistomikrobistoa ja terveyttä.

Mikrobit siirtyvät kasvien ja ruoan mukana meihin jatkuvasti – ympäristön mikrobisto on osa arkeamme.

Fermentointi tekee monista ruoka-aineista elimistölle “ystävällisempiä” ja tukee mikrobiyhteisöä.

Puhdas vesi ja terve kala riippuvat myös maaperästä, koska valumat ja kuormitus tulevat maalta vesistöihin.

Maaseudun elinvoima ja ruuantuotannon arvostus liittyvät suoraan yhteiskunnan kestävyyteen ja turvallisuuteen.

Luonnon järjestelmät opettavat yhteistyötä: monimuotoisuus ja joustavuus pitävät yhteisön toimintakykyisenä.

Mikrobiologian ymmärtäminen on avain tulevaisuuden ratkaisuihin ihmisen ja luonnon terveydessä.