Stressin varhaiset merkit voivat näkyä iholla

Artikkelin toimittaja: Anita Salo

Aamulla suihkussa huomaat, että iho kiristää, kutisee tai tuntuu yhtäkkiä tavallista aremmalta kosketukselle. Ihon ja hermoston tiivis yhteys voi saada stressivasteen näkymään iholla yllättävän nopeasti.

Stressivaste käynnistää ihossa ketjureaktion

Iholla ja keskushermostolla on yhteinen lähtökohta: molemmat kehittyvät ektodermiksi kutsutusta alkion uloimmasta solukerroksesta. Iholla kulkee valtava määrä tuntohermoja ja hermopäätteitä, jotka rekisteröivät jatkuvasti lämpötilaa, kosketusta, painetta, kutinaa ja kipua. Samalla ihon solut, hermopäätteet ja immuunisolut lähettävät toisilleen kemiallisia viestejä, joiden avulla paikallinen tilanne voi muuttua hyvinkin nopeasti.

Yksi kiinnostava osa tätä järjestelmää ovat neuropeptidit eli pienet viestimolekyylit, joita hermosto käyttää solujen välisessä viestinnässä. Niihin kuuluu esimerkiksi substanssi P, jota hermopäätteet voivat vapauttaa stressiin tai kudoksen ärsytykseen liittyvän hermoaktivaation yhteydessä. Se voi vaikuttaa muun muassa verisuonten toimintaan, immuunisoluihin ja ihon tuntoherkkyyteen.

Stressivaste voi muuttaa ihon toimintaa monella tavalla ja eri aikatauluissa. Nopeimmat muutokset liittyvät autonomiseen hermostoon ja verenkiertoon. Adrenaliinin ja noradrenaliinin vapautuminen voi supistaa verisuonia monilla ihoalueilla, jolloin esimerkiksi kädet voivat tuntua viileiltä tai iho kalpeammalta jo kuormittavan tilanteen aikana. Kasvojen verenkierto voi kuitenkin tunneperäisissä tilanteissa käyttäytyä aivan toisin, mistä kertoo esimerkiksi punastuminen.

Keskeisessä asemassa ovat myös ihon syöttösolut. Ne sijaitsevat lähellä hermopäätteitä ja verisuonia, toimien eräänlaisina hermoston ja immuunijärjestelmän välisinä välittäjinä. Stressijärjestelmän viestimolekyylit ja hermoston vapauttamat neuropeptidit voivat vaikuttaa syöttösolujen toimintaan. Aktivoituessaan ne vapauttavat histamiinia ja muita tulehdusta sääteleviä aineita. Tämä on yksi mahdollinen reitti, jonka kautta psykologinen kuormitus voi voimistaa ihon tulehdus- ja herkkyysreaktioita.

Samalla tämä selittää, miksi stressin vaikutuksesta ihoon ei voida syyttää yhtä hormonia. Kortisoli, katekoliamiinit, neuropeptidit, paikalliset tulehdusvälittäjät ja ihon omat hormonireitit voivat vaikuttaa samaan kokonaisuuteen eri aikoina.

Ihon suojakerroksen muutokset

Ihon uloin kerros, sarveissolukerros, muistuttaa rakenteeltaan tiivistä tiiliseinää. Sarveissolut muodostavat ikään kuin tiilet, ja niiden välissä oleva rasvamatriisi toimii laastina. Sen tärkeimpiä rakenneosia ovat keramidit, kolesteroli ja vapaat rasvahapot. Keramideja on ihon suojakerroksen lipideistä erityisen paljon, ja niiden oikea määrä ja koostumus vaikuttavat olennaisesti siihen, kuinka tiiviinä tämä rakenne pysyy.

Erityisen kiinnostavaa on ihon kyky palautua rasituksen jälkeen. Peseminen, kuiva ilma, lämpötilan vaihtelut, aurinko ja vaatteiden hankaus haastavat pintakerrosta joka päivä. Tavallisesti iho korjaa pieniä häiriöitä jatkuvasti, mutta psykologisen stressin on tutkimuksissa havaittu hidastavan suojakerroksen palautumista.

Tämä voi auttaa selittämään sitä, miksi täysin tuttu tuote, säätila tai vaatemateriaali alkaa joskus tuntua iholla erilaiselta juuri kuormittavan ajanjakson aikana. Ulkoinen tekijä ei välttämättä ole muuttunut lainkaan, mutta ihon kyky vastata siihen voi olla hetkellisesti erilainen. Stressin vaikutus voi siis näkyä paitsi ihon ulkonäössä myös siinä, kuinka hyvin iho kestää tavallista arkeaan.

Mistä kutina ja akne kertovat?

Kutina, akne ja punoitus voivat kaikki liittyä kuormitukseen, mutta niiden taustalla vaikuttavat osittain erilaiset biologiset mekanismit. Siksi niitä ei kannata niputtaa yhdeksi yleiseksi stressioireeksi. Ihossa tapahtuva muutos voi syntyä hetkessä tai kehittyä vähitellen sen mukaan, mistä reaktiosta on kyse.

Akne on tästä hyvä esimerkki. Stressin ja aknen yhteyttä ei voida selittää pelkästään sillä, että iho alkaisi tuottaa enemmän talia. Tutkimuksessa (Yosipovitch ym., 2007) nuorten akne oli vaikeampaa korkean stressin aikana ennen kokeita kuin vähäisemmän stressin aikana, vaikka mitattu talineritys ei lisääntynyt. Taustalla voivat vaikuttaa esimerkiksi tulehdusreaktiot, karvatupen paikalliset viestiaineet ja muutokset ihon immuunitoiminnassa.

Kutina toimii eri tavalla. Kutinasignaali syntyy ihon ja hermoston yhteistyönä, mutta sen kokemiseen ja siihen liittyvään käyttäytymiseen osallistuvat myös aivot. Tutkimuksessa (Mochizuki ym., 2019) akuutti psykologinen stressi lisäsi atooppista ihottumaa sairastavien spontaania raapimista. Yllättävää kyllä, kokeellisesti aiheutetun kutinan voimakkuus samalla väheni. Raapimisen lisääntyminen ei siis välttämättä tarkoita, että itse kutina olisi yksinkertaisesti muuttunut voimakkaammaksi.

Mikä määrää ihon stressiherkkyyden?

Ihon reagointikynnys rakentuu jo ennen varsinaista stressitilannetta. Siihen vaikuttavat muun muassa perinnölliset ominaisuudet, ihon immuunijärjestelmän toiminta, hormonaaliset tekijät ja mahdolliset ihosairaudet. Näiden suhteellisen pysyvien ominaisuuksien vuoksi samalla kuormituksella voi olla hyvin erilainen vaikutus eri ihmisten ihoon.

Erityisen herkästi stressiin voivat reagoida ihmiset, joilla on ennestään tulehduksellinen ihosairaus. Atooppisen ihottuman, psoriaasin ja rosacean yhteydessä stressiä kuvataan usein oireita pahentavaksi tekijäksi, mutta yhteyden voimakkuus vaihtelee.

Yksi yksilöllisiä eroja selittävä tekijä saattaa tulevaisuudessa löytyä myös ihon mikrobiomista. Iholla elää suuri joukko bakteereja, sieniä ja muita mikro-organismeja, jotka ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa ihon immuunipuolustuksen kanssa. Mikrobiomin koostumuksessa on havaittu eroja esimerkiksi atooppisen ihottuman, psoriaasin, aknen ja rosacean yhteydessä. Vielä ei kuitenkaan tiedetä tarkkaan, missä määrin mikrobiston muutokset vaikuttavat oireisiin ja missä määrin itse ihon muuttunut ympäristö muokkaa mikrobistoa.

Ihon herkkyys ei myöskään pysy päivästä toiseen täysin samana. Vähäinen uni, voimakas UV-altistus, kuiva ilma tai jo käynnissä oleva ihoärsytys voivat muodostaa taustakuormituksen, jonka päälle psykologinen stressi tulee. Tällöin stressi saattaa olla vain yksi tekijä tilanteessa, jossa ihon sietokyky on jo valmiiksi koetuksella. Siksi aiemmin ongelmaton kiireinen viikko ei välttämättä kerro siitä, kuinka iho reagoi seuraavassa kuormittavassa vaiheessa.

Yksittäisestä ihomuutoksesta ei vielä voi päätellä kovin paljon. Tärkeää on huomata, ilmestyykö sama muutos toistuvasti samanlaiseen ajankohtaan tai elämäntilanteeseen. Iho voi esimerkiksi alkaa käyttäytyä eri tavalla kiireisen viikon loppupuolella, huonosti nukuttujen öiden jälkeen tai tilanteissa, joiden kuormittavuutta et itse heti huomaa.

Yksinkertainen seuranta voi auttaa löytämään tällaisia yhteyksiä. Muutaman viikon ajan voi merkitä ylös, milloin ihossa tapahtui selvä muutos, mitä sitä edeltävinä päivinä tapahtui ja miten uni sekä yleinen kuormitus olivat muuttuneet. Samalla kannattaa kirjata mahdolliset ulkoiset tekijät, kuten uusi kosmetiikka, voimakas aurinko, hikoilu, kuiva ilma, voimakkaat pesuaineet tai poikkeuksellinen lämpötila.

Kun oma toistuva ihoreaktio alkaa hahmottua, sitä voi käyttää käytännöllisenä muistutuksena tarkistaa myös muuta vointia. Jos esimerkiksi sama ihomuutos ilmestyy jatkuvasti tietynlaisen työrupeaman jälkeen, huomio voidaan suunnata jo varhain uneen, palautumiseen ja päivän kokonaiskuormitukseen. Ihon viestin hyöty ei silloin ole itse oireessa, vaan siinä, että se saa huomaamaan muutoksen hieman aikaisemmin. Uusi, voimakas, pitkittyvä tai jatkuvasti paheneva iho-oire kannattaa kuitenkin selvittää lääkärissä.

Haluatko saada lisää tietoa kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista tai vinkkejä miten voit lähteä liikkeelle elämäntapamuutoksessa?

TerveysSummit VIP-jäsenyydellä näet nämä ja kaikki muut yli 700 TerveysSummit-haastattelua, joista saat käytännön vinkkejä ja tietoa oman ja läheistesi hyvinvoinnin edistämiseksi!

TUTUSTU VIP-JÄSENYYTEEN