Löylyn lumo – saunomisen terveysvaikutukset ja rikas perinnekulttuuri

Artikkelin toimittaja: Anita Salo

Saunan lämpöön astuminen on kuin askel toiseen maailmaan – paikkaan, jossa hiljaisuus herättää ja kiire väistyy. Lauteilla aika pysähtyy, ja arjen vaatimukset liukenevat löylyn mukana ilmaan. Saunassa ei tarvitse suorittaa, selittää tai saavuttaa. Riittää, että vain on. Saunominen on yksi niistä harvoista hetkistä, jolloin keho ja mieli voivat palautua yhtä aikaa. Lämpö rentouttaa lihaksia, vilkastuttaa verenkiertoa ja hiljentää hermoston. Samalla mieli saa levähtää.

Saunomisen terveyshyödyt

Saunominen vaikuttaa kehoon kokonaisvaltaisesti – ei vain hetkellisesti rentouttaen, vaan myös pitkäkestoisesti hyvinvointia edistäen. Säännöllinen saunominen aktivoi elimistön luonnollisia palautumisjärjestelmiä ja vaikuttaa myönteisesti sekä kehoon että mieleen. Monet kokevat saunan vaikutukset heti: lihakset pehmenevät, hengitys syvenee ja mieli hiljenee.

Verenkierto ja sydän

Lämmön vaikutuksesta verisuonet laajenevat, verenkierto kiihtyy ja sydämen syke nousee. Tällöin elimistö toimii hetkellisesti kuin kevytliikunnan aikana. Tämä aktivoi sydän- ja verenkiertoelimistöä turvallisesti ja voi pitkällä aikavälillä vähentää sydänsairauksien riskiä. Vuonna 2018 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että säännöllinen saunominen on yhteydessä pienentyneeseen sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen. Tutkimuksen mukaan ne, jotka saunoivat 4–7 kertaa viikossa, sairastuivat vähemmän ja elivät pidempään kuin harvemmin saunovat. (*Laukkanen, T. et al. (2018). Sauna bathing is associated with reduced cardiovascular mortality and incident cardiovascular events: evidence from a population-based cohort study. Mayo Clinic Proceedings, 93(8), 1111–1121.)

Lihashuolto ja palautuminen

Fyysisen rasituksen jälkeen sauna toimii luonnollisena lihashuoltona. Lämpö auttaa poistamaan maitohappoja, vähentämään jännitystä ja nopeuttamaan palautumista. Vilkastunut verenkierto parantaa hapen ja ravinteiden kulkua kudoksiin, mikä tekee saunomisesta hyödyllistä niin aktiivisesti liikkuville kuin niillekin, joiden keho kuormittuu istumisesta.

Mieli ja stressinhallinta

Sauna on myös hermoston rauhoittaja. Sen lämpö ja hiljaisuus aktivoivat parasympaattista hermostoa – sitä osaa, joka säätelee rentoutumista ja levollista vireystilaa. Stressihormonitasot laskevat, hengitys hidastuu ja keho siirtyy pois ylivirittyneestä tilasta. Monet kokevat saunassa erityisen läsnäolon tilan – hetken, jossa ei tarvitse olla muuta kuin olla.

Immuniteetti ja puhdistautuminen

Saunominen vaikuttaa myös elimistön vastustuskykyyn. Kehon sisälämpötilan nousu stimuloi immuunijärjestelmää, ja tutkimuksissa on havaittu valkosolujen määrän kasvua saunomisen jälkeen. Samalla keho hikoilee tehokkaasti, ja ihohuokoset avautuvat. Tämä tehostaa kuona-aineiden poistumista ja toimii luonnollisena puhdistautumisen väylänä. 

Unenlaatu ja vuorokausirytmi

Saunominen illalla voi parantaa unta monella tasolla. Lämpötilan vaihtelu, rentoutuminen ja rauhoittunut hermosto auttavat kehoa siirtymään syvempään uneen. Kun keho jäähtyy saunan jälkeen, se antaa signaalin levon alkamisesta, mikä voi helpottaa nukahtamista ja parantaa unen jatkuvuutta. Vuonna 2019 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että saunominen ennen nukkumaanmenoa lisäsi syvän unen määrää ja lyhensi nukahtamisaikaa merkittävästi verrattuna kontrolliryhmään. (*Haghayegh, S. et al. (2019). The effects of heated environments on sleep quality and patterns: A systematic review. Sleep Medicine Reviews, 45, 31–39.)

Iho ja aineenvaihdunta

Säännöllinen hikoilu saunassa edistää ihon uusiutumista. Lämpö ja kosteus avaavat ihohuokosia, mikä voi auttaa epäpuhtauksien poistumisessa. Samalla hikoilu tukee aineenvaihdunnan luonnollisia prosesseja ja ylläpitää kehon nestetasapainoa, mikäli nesteytyksestä huolehditaan saunomisen jälkeen. Iho tuntuu usein pehmeältä ja raikkaalta löylyjen jälkeen.

Nivelten liikkuvuus ja jäykkyys

Lämpö helpottaa niveliin kohdistuvaa jäykkyyttä, erityisesti kylminä vuodenaikoina tai istumatyön jälkeen. Monille saunominen on tärkeä osa nivelten liikkuvuuden ylläpitämistä, erityisesti iän karttuessa tai kroonisten kiputilojen yhteydessä. Kevyt venyttely saunan jälkeen voi tukea tätä vaikutusta entisestään.

Sauna suomalaisessa kansanperinteessä

Ennen kuin sauna oli arkinen rakennus pihapiirissä, se oli rajapaikka elämän ja kuoleman, puhtaan ja saastaisen, ihmisen ja henkimaailman välillä. Siellä synnyttiin, sairastettiin ja kuoltiin. Siellä tehtiin taikoja, hiljennyttiin ja pyydettiin näkymättömiltä neuvoja. Sauna ei ollut pelkkä peseytymistila – se oli pyhä huone.

Löyly ei tarkoittanut vain kuumaa höyryä. Sana on peräisin muinaisesta kielestä, jossa se tarkoitti sielua, henkeä. Löyly oli elinvoima, joka kulki ihon läpi sisimpään. Sen kutsuminen kiville oli rituaali, jossa oli aina tietty vakavuus. ”Kiukaalle ei saa sylkeä”, sanottiin, ”ettei henget suutu.”

Hiljaisuuden ja henkien tila

Saunassa asui myös omat voimansa. Saunatonttu oli tilan vartija, eikä häntä saanut suututtaa. Hänen uskottiin varjelevan saunarauhaa ja kostavan, jos saunaa käytettiin kevytmielisesti. Lapset hiljentyivät, ja aikuisetkin vaikenivat saunaan astuessaan.

Monissa kylissä sauna oli paikka, jossa synnytettiin lähes kaikki lapset. Sen lämpö ja puhtaus tekivät siitä turvallisimman tilan uuden elämän alkamiselle. Vastaavasti, kun elämä lähestyi loppuaan, saunassa voitiin valmistaa ihminen viimeiseen matkaansa: pestä keho ja hiljentää mieli. Näin sauna toimi kehdosta hautaan – se oli siirtymärituaalien keskus. Saunailta oli yleensä viikon päätepiste, hetki jossa puhdistauduttiin sekä kehosta että mielestä. Lauantaisauna oli rituaali, jossa arjen paino huuhtoutui pois, ja ihminen ikään kuin puhdistettiin uudelle viikolle.

Saunassa tehtiin myös kansanparannusta. Parantajat ja tietäjät käyttivät löylyä ja höyryä osana hoitomenetelmiään. Erilaiset yrtit, pihka ja savu toimivat lääkkeinä ennen nykylääkkeitä. Hoito ei ollut vain fyysinen, vaan usein myös henkinen – keho ja sielu puhdistettiin samassa tilassa, saman tulen äärellä. Sauna ei ollut koskaan vain tätä maailmaa varten. Sen ovet aukesivat myös toiseen todellisuuteen, jossa kysyttiin itselle tärkeitä asioita.

Saunakulttuurin historiaa Suomessa

Saunan juuret ulottuvat syvälle aikaan, jolloin asuminen oli yksinkertaista ja tuli keskeinen osa elämää. Varhaisimmat saunat olivat maakuoppia, joissa lämmitettiin kiviä nuotiolla. Näistä kehittyi savusauna – hirsistä rakennettu tila, jossa savu jäi ensin sisään ja laskettiin ulos vasta ennen kylpemistä. Savusaunan pehmeä, kietova löyly teki siitä ainutlaatuisen, ja monille se on yhä se “aito sauna”.

Ajan myötä saunoista tuli erillisiä rakennuksia, ja lämmitystavat kehittyivät. Sähkösauna teki saunomisesta helpompaa ja mahdollisti sen myös kaupunkioloissa. Vaikka rakennusmateriaalit, kiukaat ja käyttötavat ovat muuttuneet, monet vanhat tavat ovat säilyneet: vihdan käyttö, rauhoittuminen ja hiljaisuus. Sauna on kulkenut mukana suurissa yhteiskunnallisissa murroksissa. Se on ollut sodan jälkeen jälleenrakentamisen symboli ja nykyään osa hyvinvointikulttuuria. Sauna on edelleen paikka, jossa ollaan rehellisesti, ilman rooleja tai kiirettä. 

Nauti hetkestä

Lämpö, höyry ja hiljaisuus eivät ole pelkästään mukavia kokemuksia – ne ovat palauttamista, irtipäästämistä ja palaamista siihen, mikä on oleellista. Jos haluat ottaa saunan osaksi hyvinvointiasi tietoisemmin, tässä muutamia ideoita, joita voit kokeilla:

Anna ajan venyä. Saunassa ei ole minuuttikelloa. Kun kiire jää oven ulkopuolelle, myös keho alkaa kuunnella itseään. Älä pakota, vaan havainnoi: mitä kehossa tapahtuu? Milloin tunnet, että on aika vihtoa, vilvoitella tai vain olla?

Yhdistä elementit. Kokeile istua hetki hiljaisuudessa ennen ensimmäistä löylyä. Tee jokaisesta osasta – lämmöstä, pesusta, vihtomisesta ja vilvoittelusta – oma rituaalinsa. Voit ottaa mukaan yrttejä, luonnon tuoksuja tai käyttää kevyttä hierontaa vihtomisen sijaan. 

Vilvoittele luonnon kanssa. Jos mahdollista, astu saunasta ulos luontoon – metsään, laiturille tai lumeen. Hengitä syvään. Anna kehon viilentyä rauhassa ja kuuntele, mitä tunnet. Tässä hetkessä piilee usein juuri se puhdistava kokemus, jota ei voi sanoilla tavoittaa.

Kuuntele mielesi rytmiä. Jos ajatuksia tulee, anna niiden mennä ja tulla. Sauna ei vaadi meditaatiota, mutta se voi tarjota tilan, jossa ajatukset alkavat itsestään asettua. Toisinaan vasta hiljaisuudessa kuulee, mitä oikeasti kaipaa.

Tee tilaa myös tuntemattomalle. Sauna on ollut tuhansia vuosia paikka, jossa ihminen on kohdannut näkyvän ja näkymättömän. Voit antaa itsellesi luvan tuntea jotakin, mitä et osaa nimetä. Usein juuri silloin keho tietää, mitä se tarvitsee. Saunan lauteilla ihminen palaa siihen, mitä ei voi ostaa eikä suorittaa – puhtaaseen olemiseen. Nauti ihanista löylyhetkistä!

Haluatko saada lisää tietoa kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista tai vinkkejä miten voit lähteä liikkeelle elämäntapamuutoksessa?

TerveysSummit VIP-jäsenyydellä näet nämä ja kaikki muut yli 500 TerveysSummit-haastattelua, joista saat käytännön vinkkejä ja tietoa oman ja läheistesi hyvinvoinnin edistämiseksi!

Anita Salo

Health Coach Int. (Terveys- ja hyvinvointivalmentaja)
Lisää kaveriksi Facebookissa: Anita Salo (https://www.facebook.com/saloanita)

Olen Anita Salo, Health Coach ja henkinen valmentaja. Olen toiminut hyvinvointialalla vuodesta 2002 alkaen. Kokonaisvaltainen terveys ja hyvinvointi ovat suuri intohimoni. Teen terapeuttista valmennusta ja yksityishoitoja. Unelmani on auttaa mahdollisimman monia ihmisiä ja eläimiä voimaan paremmin luontaisia hoitomuotoja apuna käyttäen.

Jaa artikkeli myös kaverillesi klikkaamalla alta:

TerveysSummit palaa jälleen keväällä 5.-11.5.2025. Luvassa vähintään 40 uutta asiantuntijahaastatteluja terveydestä ja hyvinvoinnista. ILMOITTAUDU ILMAISEKSI TÄSTÄ! Haluaisitko nähdä yli 600 TerveysSummit haastattelua HETI ja päästä VIP-yhteisön jäseneksi? Liity VIP-jäseneksi täältä >>

Suositellut artikkelit

Selätä lisämunuaisten uupumus – näin palautat kehosi elinvoiman

Yhä useampi huomaa, ettei tuttu kaava enää toimi: viikonlopun lepo ei riitä, kahvikuppi ei juuri piristä, ja liikuntakin tuntuu enemmän rasitteelta kuin ilolta. Jokin painaa ja keho ei enää palaudu entiseen tapaan, ja pienetkin vastoinkäymiset saattavat tuntua vuorilta. Yksi mahdollinen selitys tälle piilevälle uupumukselle on lisämunuaisten uupumus. Vaikka termi ei ole virallinen lääketieteellinen diagnoosi, se kuvaa ilmiötä, jossa kehon stressijärjestelmä on ylikuormittunut ja tasapaino järkkynyt. On aika kuunnella kehoa ja antaa sille juuri sitä, mitä se tarvitsee voidakseen taas hyvin.

Vagus-hermo ja parasympaattinen hermosto: Miksi niiden aktivointi on tärkeää?

Kuvittele miten istut rannalla, kuulet aaltojen tasaisen kohinan ja tunnet kevyen tuulen ihollasi. Hengität syvään, ja koko kehosi tuntuu rauhoittuvan kuin itsestään. Kehosi sisällä toimii voimakas järjestelmä, joka säätelee stressitasoasi ja palautumistasi. Sen ytimessä on vagus-hermo, kehon luonnollinen rauhoittaja, joka kertoo kehollesi, milloin on aika laskea kierroksia. Kun sen toiminta heikkenee, stressi jää päälle ja kehosi unohtaa, miten palautua. Vagus-hermon vahvistaminen on avain stressinhallintaan ja syvään rentoutumiseen.

Veritulppa ja sen vaarat: Miksi ennaltaehkäisy on tärkeää?

Veritulppa voi syntyä tavallisissa tilanteissa, kuten pitkien istumisten aikana työpäivällä tai matkoilla. Kun veri ei pääse virtaamaan vapaasti, hyytymän riski kasvaa ja voi pahimmillaan estää verenkierron. Veritulpan riskiä voi onneksi pienentää arjen muutoksilla. Esimerkiksi riittävä liike, jalkojen aktivointi pitkän istumisen aikana ja tietyt lisäravinteet auttavat pitämään verenkierron toimivana ja verisuonet hyvässä kunnossa.

Voiko fibromyalgian oireita hallita? – Näin rakennat paremman arjen

Miltä tuntuisi herätä aamulla levänneenä ja kivuttomana? Fibromyalgian kanssa se voi tuntua haaveelta, mutta oireita voi hallita enemmän kuin uskotkaan. Vaikka täydellistä parannuskeinoa ei ole, oikeilla keinoilla voidaan lievittää kipua, vähentää uupumusta ja tukea kehon palautumista. Kun kehoa ja mieltä hoidetaan kokonaisvaltaisesti, on mahdollista löytää enemmän energiaa ja tasapainoa arkeen.

Kun sohva kutsuu – Näin rakennat pysyvän motivaation liikkumiseen

Liikunta tuntuu yleensä hyvältä idealta – ainakin sitten huomenna. Arjen kiireet, väsymys ja kynnys aloittaa saattavat olla yllättävän suuria, vaikka keho ja mieli huutavat muutosta. Kun väsymys painaa tai mieli on kuormittunut, sohva voi houkutella enemmän kuin lenkkipolku. Liikunnan aloittaminen ei vaadi suuria ponnistuksia vaan pieniä, myönteisiä kokemuksia, jotka ohjaavat oikeaan suuntaan. Motivaatiota ei tarvitse odottaa – sen voi luoda itse.

Heräsikö ajatuksia? Jaa mietteesi ja kommentoi alle. :)