Keliakia voi piiloutua vuosiksi – nämä oireet jäävät helposti tunnistamatta
Artikkelin toimittaja: Anita Salo
Väsymys jatkuu, rautavarastot hupenevat tai iho oireilee, mutta selkeää syytä ei löydy. Joskus taustalla voi olla keliakia, vaikka vatsaoireet puuttuisivat kokonaan. Taudin monet ilmenemismuodot voivat tehdä siitä vaikeasti tunnistettavan ja viivästyttää diagnoosia vuosilla.

Väsymys ja puutostilat voivat johtaa keliakian jäljille
Keliakia mielletään helposti vatsaan liittyväksi sairaudeksi, vaikka sen merkit voivat näkyä aivan muualla elimistössä. Osalla suolisto-oireet ovat niin vähäisiä, ettei niihin kiinnitetä huomiota, ja ensimmäinen vihje löytyy vasta verikokeista tai jonkin muun vaivan selvittelyn yhteydessä.
Raudanpuute on yksi tavallisimmista merkeistä. Ohutsuolen vaurioitunut limakalvo ei imeytä rautaa normaalisti, jolloin ferritiini voi jäädä matalaksi tai laskea uudelleen lisäraudasta huolimatta. Myös folaatin ja B12-vitamiinin imeytyminen voi heikentyä, mikä voi näkyä väsymyksenä, voimattomuutena tai verenkuvan muutoksina. Joillakin sairaus löytyy sattumalta kohonneiden maksa-arvojen tutkimisen yhteydessä.
Keliakiaa esiintyy tavallista enemmän myös muiden autoimmuunisairauksien, kuten tyypin 1 diabeteksen ja autoimmuuniperäisten kilpirauhassairauksien, yhteydessä. Sen mahdollisuus kannattaa siksi huomioida erityisesti silloin, kun selittämättömät puutostilat tai muut vaikeasti yhdistettävät vaivat jatkuvat.
Myös tuki- ja liikuntaelimistö saattaa oireilla. Nivelten särkyä ja jäykkyyttä sekä lihaskipuja tai lihasheikkoutta esiintyy osalla sairastuneista. Katsauksessa (Therrien ym., 2020) nivelkipua raportoitiin noin 20–30 prosentilla keliakiaa sairastavista diagnoosin aikaan. Nivelvaivojen taustalla voivat olla sekä tulehdukselliset mekanismit että muut samanaikaiset sairaudet.
Naisilla ensimmäinen johtolanka voi joskus löytyä kuukautiskierrosta. Hoitamattomaan keliakiaan on yhdistetty kuukautisten poisjäämistä, tavallista myöhäisempää kuukautisten alkamista, varhaisempia vaihdevuosia, selittämätöntä lapsettomuutta sekä lisääntymiseen ja raskauteen liittyviä ongelmia. Kun toisistaan irrallisilta vaikuttavia vaivoja esiintyy samanaikaisesti, niiden yhteinen tausta voi jäädä pitkään löytymättä.
Näin keliakia muuttaa ohutsuolen toimintaa
Keliakiassa gluteeni käynnistää immuunireaktion, joka vaurioittaa ohutsuolen limakalvoa ja sen nukkalisäkkeitä. Nämä pienet, sormimaiset ulokkeet muodostavat suuren osan imeytymispinta-alasta. Kun suolinukka madaltuu, ravintoaineiden siirtyminen ruoasta elimistön käyttöön heikkenee, vaikka ruokavalio olisi muuten monipuolinen.
Muutokset voivat näkyä esimerkiksi turvotuksena, ilmavaivoina, vatsakipuna, ummetuksena, ripulina tai pahoinvointina. Tuntemusten voimakkuus ei kuitenkaan välttämättä kerro siitä, kuinka pitkälle limakalvomuutokset ovat edenneet. Jollakin vatsavaivat voivat olla voimakkaita jo taudin alkuvaiheessa, kun taas toisella pitkällekin edennyt keliakia aiheuttaa vain vähän selvästi havaittavia tuntemuksia.
Sairaus voidaan todeta yhtä hyvin ali-, normaali- tai ylipainoisella ihmisellä, eikä paino siksi kerro luotettavasti ravintoaineiden imeytymisen tilasta. Lapsilla keliakia voi puolestaan näkyä esimerkiksi kasvun hidastumisena, vatsan turpoamisena tai tavallista heikompana painonnousuna.
Keliakian merkit voivat siis olla yllättävän vähäisiä suhteessa siihen, mitä ohutsuolessa tapahtuu. Hyvin toimivalta tuntuva vatsa ei siksi yksin riitä sulkemaan sairautta pois.

Iho, luusto ja hermosto voivat paljastaa keliakian
Keliakia voi jättää jälkiä elimistöön paikkoihin, joita ei ensimmäisenä yhdistä suolistosairauteen. Yksi tunnusomaisimmista merkeistä on ihokeliakia eli dermatitis herpetiformis, jossa ihoon ilmestyy voimakkaasti kutisevia pieniä rakkuloita ja näppylöitä etenkin kyynärpäihin, polviin ja pakaroihin. Joillekin juuri ihottuma on sairauden näkyvin merkki.
Luustossa muutokset voivat edetä pitkään lähes huomaamatta. Kalsiumin ja D-vitamiinin heikentynyt imeytyminen voi vähitellen alentaa luuntiheyttä ja lisätä osteopenian ja osteoporoosin riskiä. Tilanne ei välttämättä aiheuta selviä tuntemuksia ennen kuin luusto tutkitaan tai murtuma syntyy tavallista pienemmästä rasituksesta.
Merkkejä voi löytyä myös suusta. Hammaskiilteen kehityshäiriöitä ja toistuvia aftoja esiintyy keliakiaa sairastavilla muita useammin. Systemaattisessa katsauksessa (Nieri ym., 2017) keliakia yhdistyi etenkin lapsilla sekä hammaskiilteen muutoksiin että aftoihin.
Hermostossa sairaus voi puolestaan näkyä käsien ja jalkojen puutumisena, pistelynä, päänsärkynä sekä tasapainon ja koordinaation häiriöinä. Keliakian ilmenemismuotoihin voivat kuulua myös keskittymisvaikeudet, aivosumu ja mielialan muutokset. Gluteeniataksiassa immuunireaktio vaikuttaa pikkuaivoihin, kun taas perifeerinen neuropatia kohdistuu ääreishermostoon. Katsauksessa (Giuffrè ym., 2022) keliakiaan yhdistettiin useita neurologisia ilmenemismuotoja, kuten ataksiaa, neuropatiaa, päänsärkyä ja epilepsiaa.
Näin keliakiaa tutkitaan
Keliakian selvittäminen alkaa yleensä verikokeilla. Tavallisin määritys on kudostransglutaminaasivasta-aine eli tTG-IgA, jonka rinnalla mitataan usein myös kokonais-IgA. Tämä on tärkeää, sillä IgA-puutos voi tehdä tavallisesta vasta-ainetestistä harhaanjohtavan. Tarvittaessa kokonaisuutta täydennetään muilla vasta-ainemäärityksillä.
Aikuisilla keliakia on perinteisesti varmistettu gastroskopiassa otettavilla ohutsuolen koepaloilla, joista nähdään suolinukan mahdolliset muutokset. Käytännöt ovat kuitenkin muuttumassa. Meta-analyysissä (Shiha ym., 2024), jossa tarkasteltiin 18 tutkimusta ja yli 12 000 ihmistä, erittäin korkea tTG-IgA-arvo ennusti keliakiaa hyvin tarkasti. Uusissa eurooppalaisissa suosituksissa biopsiatonta varmistamista voidaan harkita tietyille aikuisille, joiden vasta-ainetaso on vähintään kymmenkertainen viitealueen ylärajaan nähden.
Yksi asia on erityisen tärkeä: gluteenia ei kannata jättää pois ruokavaliosta ennen selvittelyä. Gluteenittomuus voi laskea vasta-aineita ja antaa suolistolle aikaa korjaantua, jolloin sairauden tunnistaminen vaikeutuu ja tulokset voivat näyttää todellista tilannetta normaalimmilta.

Epäselvissä tapauksissa apuna voidaan käyttää myös HLA-DQ2- ja HLA-DQ8-geenitutkimusta. Näiden geenimuotojen löytyminen ei tarkoita, että henkilöllä olisi keliakia, sillä niitä esiintyy myös terveillä ihmisillä. Niiden puuttuminen tekee sairaudesta kuitenkin erittäin epätodennäköisen. Geenitestistä onkin eniten hyötyä silloin, kun oireet, vasta-aineet ja muut löydökset eivät muodosta yksiselitteistä kokonaisuutta.
Suoliston palautuminen alkaa gluteenittomasta ruokavaliosta
Keliakian hoidon perusta on pysyvä ja tarkka gluteeniton ruokavalio. Kun gluteenialtistus loppuu, ohutsuolen limakalvo saa mahdollisuuden uusiutua, mutta aikuisella palautuminen voi kestää kuukausista jopa vuosiin. Diagnoosin jälkeen seurataan myös mahdollisia ravintoaineiden puutoksia ja tarvittaessa täydennetään niitä yksilöllisesti.
Suoliston hyvinvoinnin yhteydessä kiinnostavia ovat erityisesti aminohapot. Glutamiini toimii tärkeänä energianlähteenä suolen epiteelisoluille ja osallistuu suolen suojakerroksen ylläpitämiseen. Arginiini liittyy muun muassa epiteelisolujen uusiutumiseen ja immuunipuolustuksen säätelyyn, kun taas glysiini osallistuu proteiinien ja glutationin muodostukseen.
NAC eli N-asetyylikysteiini on kysteiinin johdannainen ja tukee glutationin muodostumista. Tryptofaani puolestaan osallistuu suoliston ja mikrobiston väliseen viestintään. Myös tauriinia tutkitaan suoliston suojamekanismien ja sappihappoaineenvaihdunnan yhteydessä.
Tutkimuksessa (Kong ym., 2018) aminohappojen, erityisesti glutamiinin, arginiinin ja glysiinin, todettiin osallistuvan suolen epiteelisolujen uusiutumiseen, suojabarriäärin toimintaan ja immuunivasteisiin.
Muita toipumisvaiheessa käytettyjä vaihtoehtoja ovat sinkki, sinkki-L-karnosiini, omega-3-rasvahapot, probiootit ja ruoansulatusentsyymit. Sinkki-L-karnosiinia on tutkittu erityisesti ruoansulatuskanavan limakalvon suojaamisen ja korjaantumisen yhteydessä. Vasta-aineiden ja ravitsemustilan seuranta kertoo lopulta parhaiten, kuinka hyvin elimistö on lähtenyt toipumaan.
Keliakian tunnistamisessa ratkaisevaa on ymmärtää, ettei sairaudella ole yhtä ainoaa oirekuvaa. Pitkittyneitä tai muuten vaikeasti selitettäviä vaivoja ei siksi kannata tarkastella vain yksittäin. Keliakian löytyminen voi antaa selityksen monille pitkään jatkuneille muutoksille ja samalla mahdollisuuden korjata niiden seurauksia.
Haluatko saada lisää tietoa kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista tai vinkkejä miten voit lähteä liikkeelle elämäntapamuutoksessa?
TerveysSummit VIP-jäsenyydellä näet nämä ja kaikki muut yli 700 TerveysSummit-haastattelua, joista saat käytännön vinkkejä ja tietoa oman ja läheistesi hyvinvoinnin edistämiseksi!

Anita Salo
Health Coach Int. (Terveys- ja hyvinvointivalmentaja)
Lisää kaveriksi Facebookissa: Anita Salo (https://www.facebook.com/saloanita)
Olen Anita Salo, Health Coach ja henkinen valmentaja. Olen toiminut hyvinvointialalla vuodesta 2002 alkaen. Kokonaisvaltainen terveys ja hyvinvointi ovat suuri intohimoni. Teen terapeuttista valmennusta ja yksityishoitoja. Unelmani on auttaa mahdollisimman monia ihmisiä ja eläimiä voimaan paremmin luontaisia hoitomuotoja apuna käyttäen.
Heräsikö ajatuksia? Jaa mietteesi ja kommentoi alle. :)