Mistä hiusten oheneminen johtuu? Näin voit pysäyttää sen luonnollisesti

Artikkelin toimittaja: Anita Salo

Hiusten oheneminen ei tapahdu yhdessä yössä, vaan se kehittyy pitkään jatkuneen kuormituksen seurauksena. Kun hiuksia alkaa irrota paljon harjatessa tai ne tuntuvat ohuemmilta kuin ennen, on tärkeää pysähtyä tutkimaan syitä. Vaikka geeneille ei voi mitään, moniin taustatekijöihin voi onneksi vaikuttaa – ja tuloksia voi saada jo pienillä muutoksilla.

Mikä aiheuttaa hiusten ohenemista

Hiukset eivät harvene sattumalta. Niiden elinkaari seuraa tarkkaa rytmiä, jossa jokainen hius käy läpi kasvuvaiheen (anageeni), siirtymävaiheen (katageeni) ja lepovaiheen (telogeeni). Kun tämä sykli häiriintyy, hiukset eivät enää kasva normaalisti – ne ohenevat, putoavat ennenaikaisesti tai eivät palaudu uuteen kasvuvaiheeseen lainkaan.

Hiusten ohenemiseen liittyy monia taustatekijöitä. Ikääntyessä hiustuppien aktiivisuus vähenee luonnollisesti, mutta siihen voivat vaikuttaa myös hormonaaliset muutokset. Stressi, univaje ja sairastettu koronainfektio voivat laukaista hiusten ennenaikaisen siirtymisen lepovaiheeseen – ilmiönä tätä kutsutaan telogeeniseksi hiustenlähdöksi.

Myös perimä määrittää sen, kuinka herkästi hiukset reagoivat kehon sisäisiin muutoksiin. Jos suvussa esiintyy hiusten harvenemista, riski kasvaa. Silti geenit eivät määrää kaikkea: ympäristötekijät ja elämäntavat voivat joko tukea tai kuormittaa hiuspohjan hyvinvointia merkittävästi. Ensimmäinen askel tilanteen ymmärtämiseen onkin kokonaiskuvan hahmottaminen: kyse ei ole vain hiuksista, vaan koko kehon toiminnasta.

Hormonit, vaihdevuodet ja kilpirauhanen

Hiusten kunto on tiiviissä yhteydessä kehon hormonitasapainoon. Kun hormonit heilahtavat, hiukset reagoivat usein nopeasti – joko ohenemalla, haurastumalla tai hidastamalla kasvua. Tämä näkyy erityisesti vaihdevuosien aikaan, kun estrogeenin määrä vähenee.

Estrogeeni toimii hiuksia suojaavana hormonina. Se pidentää hiuksen kasvuvaihetta ja auttaa ylläpitämään paksua, vahvaa tukkaa. Kun estrogeenitasot laskevat, hiustupet herkistyvät helpommin testosteronin muotoon DHT:hen (dihydrotestosteroni), joka voi supistaa hiustuppea ja johtaa hiuksen ennenaikaiseen irtoamiseen. Tämä on yksi keskeinen syy siihen, miksi moni nainen huomaa hiustensa harventuvan juuri menopaussin kynnyksellä tai sen jälkeen.

Toinen merkittävä hiuksiin vaikuttava hormoni on kilpirauhashormoni. Kilpirauhasen vajaatoiminta voi aiheuttaa hiusten ohenemista, kuivuutta ja haurautta. Tyypillisesti kilpirauhasperäisessä hiustenlähdössä hiukset ohenevat tasaisesti koko pään alueelta – mutta joskus myös kulmakarvat ja ripset voivat harventua.

Lisäksi korkea stressitaso ja kortisoli voivat horjuttaa hormonitasapainoa. Pitkittynyt stressi heikentää palautumista, häiritsee unta ja vaikuttaa suoraan kehon kykyyn ylläpitää elintärkeitä toimintoja – mukaan lukien hiusten kasvu. Keho ei priorisoi hiuksia, kun se käy selviytymistaistelua.

Hormonaalinen hiustenlähtö ei aina näy heti. Se voi alkaa kuukausia laukaisevan muutoksen jälkeen. Siksi hiusten harveneminen ei aina yhdisty suoraan esimerkiksi stressijaksoon tai hormonaaliseen muutokseen – yhteys voi löytyä vasta jälkikäteen.

Ravinnepuutokset ja imeytymishäiriöt

Hiustenkasvu on keholle “ylimääräinen” prosessi, joka toimii hyvin vain silloin, kun elimistö saa riittävästi rakennusaineita ja kaikki tärkeämmät elintoiminnot ovat tasapainossa. Jos keholla on puutetta keskeisistä ravintoaineista, hiukset kärsivät ensimmäisenä – ja usein ilman näkyviä merkkejä muualla kehossa.

Yleisimmät puutokset, jotka liittyvät hiusten ohenemiseen, ovat rauta (ferritiini), D-vitamiini, sinkki, B-vitamiinit, kupari ja proteiinit. Näistä erityisesti ferritiinin eli varastoraudan merkitys on kriittinen: jos sen pitoisuus on alle 50 µg/l, hiukset voivat jäädä lepovaiheeseen tai pudota normaalia aikaisemmin. Moni kärsii raudanpuutteesta ilman anemiaa, jolloin oireita ei tunnisteta ajoissa.

D-vitamiini tukee sekä immuunipuolustusta että solujen uusiutumista – mukaan lukien hiustupet. Nutrients-julkaisussa (2014) tunnistettiin merkittävä yhteys alhaisen D-vitamiinitason ja hiustenlähtöriskin välillä. Usein suositellut annokset (600–800 IU) ovat liian matalia, ja todellinen tarve voi olla moninkertainen.

Sinkki ja kupari osallistuvat solujen jakautumiseen, antioksidanttien toimintaan ja hiuspigmentin ylläpitoon. Kuparin puute voi aiheuttaa ennenaikaista harmaantumista ja hiusten haurastumista. Sinkin puute taas voi hidastaa hiuksen kasvua ja lisätä hiustenlähtöä.

Proteiinit ja aminohapot, kuten metioniini, kysteiini ja lysiini, ovat hiusten rakennuspalikoita. Riittämätön proteiininsaanti tai yksipuolinen ruokavalio voi estää hiusten uusiutumisen. Hiukset rakentuvat keratiinista, joka muodostuu aminohapoista – ilman niitä ei synny uutta hiusta.

On tärkeää huomioida myös suoliston imeytymiskyky. Vaikka ravinteita saadaan riittävästi, tulehtunut tai vuotava suolisto, jatkuva ripuli, IBS tai keliakia voivat estää niiden hyödyntämisen. Usein ravintoaineiden puutokset löytyvät vasta, kun tehdään tarkat laboratoriomittaukset – pelkkä ruokavalion arviointi ei riitä.

Mittaaminen on avain hoitamiseen. Ilman verikokeita ei voi tietää, onko ferritiini oikealla tasolla, D-vitamiini riittävä tai imeytyykö sinkki kunnolla. Hiusten oheneminen voi siis olla merkki siitä, että kehon ravinnetilanne ei ole kunnossa. Tämä tekee ravintopuutoksista yhden tärkeimmistä – mutta usein aliarvostetuista – taustatekijöistä hiusten harventumisessa.

Ravinto ja lisäravinteet – mitä hiukset todella tarvitsevat?

Hiukset rakentuvat sisältä käsin. Ne eivät kasva tyhjästä, vaan tarvitsevat jatkuvaa saantia proteiineista, rasvahapoista, hivenaineista ja vitamiineista. Moni miettii, mikä lisäravinne kannattaa valita, mutta todellinen vaikutus syntyy kokonaisuudesta: säännöllisestä, monipuolisesta ja ravinteikkaasta ruokavaliosta, jota tarvittaessa täydennetään laadukkailla lisäravinteilla.

Hiusten perusrakenne koostuu keratiinista, joka muodostuu useista aminohapoista. Erityisesti metioniini ja kysteiin itukevat hiuksen kasvua ja vahvuutta. Terve hius kaipaa myös rasvoja, erityisesti omega-3-rasvahappoja.

B-vitamiinit, kuten biotiini (B7), B6 ja B12, edistävät hiusten uusiutumista ja ehkäisevät hiustenlähtöä. Biotiini on monien hiusravinteiden keskeinen aineosa, ja sen riittävä saanti on tärkeää, vaikka isoja puutoksia esiintyy harvoin. B12-puute on yleinen erityisesti ihmisillä, joilla on imeytymishäiriöitä.

Kollageeni on saanut viime vuosina paljon huomiota. Kollageeni sisältää aminohappoja, joita hiustupet tarvitsevat. Se voi tukea sekä hiusten että kynsien ja ihon kuntoa – etenkin ikääntyessä, kun kehon oma tuotanto vähenee.

On kuitenkin tärkeää muistaa että esimerkiksi liiallinen sinkki voi estää kuparin imeytymistä, ja liian suuri A-vitamiinimäärä voi jopa lisätä hiustenlähtöä. Siksi laboratoriomittaukset ovat aina paras lähtökohta täsmävalinnoille. Lisäravinteiden teho näkyy harvoin viikossa tai kahdessa. Hiukset kasvavat hitaasti, joten tuloksia kannattaa arvioida aikaisintaan 8–12 viikon jälkeen. Säännöllisyys, annostus ja laadukas tuote ratkaisevat.

Luonnolliset öljyt

Vaikka hiukset kasvavat sisältäpäin, myös ulkoisilla hoitotavoilla voi tukea hiuspohjan terveyttä ja stimuloida kasvua. Erityisesti tietyt eteeriset öljyt, kuten rosmariini ja laventeli, ovat nousseet esiin tehokkaina ja luonnollisina vaihtoehtoina hiusten ohenemisen hoidossa.

Rosmariiniöljy on tutkitusti yksi lupaavimmista luonnonmukaisista hoitokeinoista. Skinmed-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa (Panahi et al., 2015) todettiin, että rosmariiniöljy voi stimuloida hiustenkasvua samalla tavalla kuin minoksidiili – ilman lääkkeen haittavaikutuksia, kuten päänahan kutinaa. Rosmariini vaikuttaa verenkiertoa parantavasti ja voi näin tehostaa ravinteiden ja hapen kulkua hiustuppeen, mikä tukee uuden hiuksen kasvua.

Käyttöohje: Sekoita muutama tippa rosmariiniöljyä esimerkiksi jojoba- tai kookosöljyyn ja hiero se hiuspohjaan 2–3 kertaa viikossa. Anna vaikuttaa vähintään 30 minuuttia – mieluiten yön yli – ja pese hiukset miedolla shampoolla. Säännöllisyys on ratkaisevaa. Tehoa kannattaa arvioida vasta muutaman kuukauden kuluttua.

Laventeliöljy toimii hiuspohjassa rauhoittavasti ja voi lievittää ärsytystä, tulehdusta ja kutinaa. Se voi lisätä hiustenkasvua ja hiustiheyttä. Laventelia voi käyttää yhdessä rosmariinin kanssa – esimerkiksi yönaamioksi hiuspohjalle.

Päänahan hieronta on yksinkertainen mutta tehokas tapa lisätä verenkiertoa ja parantaa hoitoöljyjen imeytymistä. Hieronta kannattaa tehdä sormenpäillä lempeästi painellen 5–10 minuutin ajan, esimerkiksi ennen nukkumaanmenoa. Jo pelkkä hieronta ilman öljyä voi aktivoida hiustuppea.

Myös luonnonmukaiset hiusvedet ja päänahan kuorinnat voivat olla hyödyllisiä. Hiuspohjaan kertyy helposti rasvaa, muotoilutuotteita ja kuona-aineita, jotka voivat tukkia hiustupet. Hellävarainen kuorinta tai syväpuhdistava savinaamio voi avata tiehyet ja parantaa hapen saantia.

Askeleet kohti vahvempia hiuksia

Hiusten ohenemiseen ei ole yhtä ratkaisua, koska syyt ovat harvoin yksinkertaisia. Mutta kun kehon kokonaisuus otetaan huomioon, voidaan luoda tehokas ja käytännönläheinen suunnitelma, joka tukee hiustenkasvua monella tasolla.

Tarkista tärkeimmät
Aloita perusverikokeista: ferritiini, D-vitamiini, TSH, T3, T4, B12, sinkki ja kupari antavat jo hyvän kuvan ravinne- ja hormonitasapainosta. Jos arvot ovat viitealueen alalaidassa, kannattaa silti tarkastella oireita – ei vain numeroita.
Ravinto ensin – täydennä tarvittaessa
Syö säännöllisesti ja monipuolisesti: riittävästi proteiinia, hyviä rasvoja, vihreitä kasviksia ja värikkäitä juureksia. Tarvittaessa tue ruokavaliota laadukkailla lisäravinteilla, kuten biotiinilla, aminohapoilla ja omega-3:lla. Vältä puutoksia, mutta myös turhaa ylisupplementointia.
Hyödynnä luonnolliset öljyt ja hoitotavat
Rosmariiniöljy ja laventeli voivat tukea hiuspohjan verenkiertoa ja ehkäistä tulehdusta. Käytä öljyjä säännöllisesti ja hellästi. Päänahan hieronta ja kuorinta täydentävät ulkoista hoitoa.
Tunnista mahdolliset hormonaaliset vaikutukset
Vaihdevuodet, kilpirauhasen häiriöt ja stressihormonit voivat vaikuttaa hiustenkasvuun merkittävästi. Jos oireet viittaavat epätasapainoon, hae tarvittaessa apua lääkäriltä tai funktionaalisen lääketieteen asiantuntijalta.
Älä unohda suolistoa ja imeytymistä
Hyväkin ravinto voi mennä hukkaan, jos keho ei pysty hyödyntämään sitä. Pidä huolta suoliston tasapainosta, vältä jatkuvaa lääkekuormitusta ja tue mikrobistoa kuitupitoisella ruoalla ja probiooteilla.
Huolehdi unesta, stressistä ja palautumisesta. Hiukset eivät kasva stressin tai univajeen keskellä. Kehon pitää olla turvallisessa ja palautuvassa tilassa, jotta se voi tukea hiustenkasvua. Varaa aikaa rauhoittumiselle, luonnossa olemiselle ja yöunelle – ne ovat hiustenkin etu.

Haluatko saada lisää tietoa kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista tai vinkkejä miten voit lähteä liikkeelle elämäntapamuutoksessa?

TerveysSummit VIP-jäsenyydellä näet nämä ja kaikki muut yli 500 TerveysSummit-haastattelua, joista saat käytännön vinkkejä ja tietoa oman ja läheistesi hyvinvoinnin edistämiseksi!

TUTUSTU VIP-JÄSENYYTEEN