Pihapiirin unohtunut aarre – Näin otat vuohenputken hyötykäyttöön

Artikkelin toimittaja: Anita Salo

Voiko nurkissa rehottava rikkaruoho todella olla ravinnepommi ja terveyden tukipilari? Vuohenputki, tuo monelle tuttu mutta usein kitkettäväksi mielletty kasvi, kasvaa pihoilla, polkujen varsilla ja metsänreunoilla. Useimmat tunnistavat sen ulkonäön, mutta harva tietää, että kyseessä on yksi Suomen käyttökelpoisimmista villiyrteistä – sekä ravintona että terveyden tukena. Villiyrttien käyttö ei ole uusi trendi, mutta sen suosio on kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti. Villiyrtit ovat puhdasta, käsittelemätöntä ravintoa – ja niitä saa käytännössä ilmaiseksi.

Vuohenputken historiaa

Vuohenputken (Aegopodium podagraria) historia kulkee hiljaisena polkuna suomalaisten askelten rinnalla – pihapiirien laitamilla, metsän reunuksilla ja vanhojen torppien raunioilla. Se on kasvi, jonka moni tuntee ulkonäöltä, mutta harva tietää, että sen käyttö ravintona ja rohtona ulottuu vuosisatojen taakse.

Vuohenputki ei ole alun perin suomalainen luonnonkasvi, vaan se tuotiin tänne todennäköisesti keskiajalla luostareiden yrttitarhoihin. Siellä sitä käytettiin erityisesti nivelkipujen, kuten kihdin, hoitoon. Nimi ”podagraria” viittaa juuri podagraan eli kihtiin. Kasvin uskottiin auttavan kehoa poistamaan nesteitä ja kuona-aineita.

Kun vuohenputkea istutettiin luostareissa, se karkasi nopeasti viljelyksistä ja kotiutui Suomen luontoon. Vuosien saatossa se levisi pihoille, niityille ja metsiin – niin tehokkaasti, että siitä tuli monelle kiusallinen rikkaruoho. Mutta aiemmin se oli elintärkeä kevätvihannes: ravinteikas, helposti saatavilla ja korvaamaton pitkän talven jälkeen.

Vanha kansa käytti vuohenputkea ruokaan ja rohdoksiin. Nuoria lehtiä silputtiin keittoihin ja muhennoksiin, ja kasvia käytettiin myös ulkoisesti esimerkiksi nivelvaivoihin. Keväällä se oli tärkeä ravintolisä ennen viljelykasvien satoaikaa, ja se toi elimistölle kaivattuja vitamiineja ja kivennäisaineita. Ajan myötä teollistuminen ja ruokakulttuurin muutos syrjäyttivät vuohenputken. Sen rooli lääkekasvina unohtui, ja sen sijaan siitä tuli kitkettävä kasvi. Vasta nyt kiinnostus villiyrtteihin on palauttanut sen kunniaan.

Turvallinen keruu

Vuohenputken kasvustot ovat usein runsaita ja helposti poimittavissa. Mutta ennen kuin keruukoriin päätyy yhtään lehteä, on tärkeää opetella tunnistamaan kasvi ja varmistua siitä, ettei sekaannu vaarallisiin näköislajeihin. Villiyrttien kohdalla pätee aina sääntö: jos et ole täysin varma, älä syö.

Vuohenputki kasvaa 20–80 cm korkeaksi, usein laajoina kasvustoina. Sen varsi on ontto ja sileä, vihreä tai punertava, ja kasvi leviää tehokkaasti juuriversoillaan. Lehdistö on kolmihaarainen: jokaisessa päälehdessä on kolme lehdykkää, jotka voivat edelleen jakaantua kolmeen osaan. Lehdet ovat sahalaitaisia, hennon kiiltäviä ja usein hieman vaaleampia alapuolelta. Nuoret versot muistuttavat ulkonäöltään hieman porkkanan naatteja. Kukinta tapahtuu kesällä – silloin kasvi tekee valkoisia, pitsimäisiä sarjakukkia.

Vuohenputki suosii ravinteikasta ja kosteaa maata. Moni löytää sitä omalta pihaltaan – vaikkei olisi koskaan tiennyt nimeä. Vuohenputken kanssa samaan sarjakukkaiskasvien heimoon kuuluu useita myrkyllisiä kasveja, joita ei saa sekoittaa siihen. Erityisesti myrkkykeiso ja hukanputki ovat vaarallisia. Näitä kasveja ei tavata aivan yhtä yleisesti, mutta virhemahdollisuus on olemassa. Vuohenputken tunnistamisen oppii kuitenkin nopeasti.

Kerää vain kasveja, jotka tunnet sataprosenttisesti.
Tarkista kasvupaikka: vältä saastuneita alueita (teiden varret, koirien ulkoilutusalueet).
Poimi nuoria lehtiä, ennen kukintaa.

Vuohenputken terveysvaikutukset

Vuohenputki on yllättävän monipuolinen ravinnepaketti. Nuoret lehdet sisältävät runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita ja bioaktiivisia yhdisteitä. Vuohenputki on erinomainen C-vitamiinin lähde. Tämä antioksidanttina toimiva vitamiini tukee immuunijärjestelmää, edistää raudan imeytymistä ja auttaa soluja suojautumaan hapettumisstressiltä. Lisäksi vuohenputkessa on K-vitamiinia, joka tukee veren hyytymistä ja luuston terveyttä.

Kivennäisaineista vuohenputki sisältää muun muassa magnesiumia, kalsiumia, kaliumia ja mangaania. Magnesium osallistuu satoihin elimistön entsyymireaktioihin ja vaikuttaa esimerkiksi lihasten ja hermoston toimintaan. Kalium puolestaan tukee verenpaineen säätelyä ja sydämen rytmiä. Kalsium on tunnetusti tärkeä luustolle ja hampaiden terveydelle, ja mangaani toimii mm. antioksidanttientsyymien rakennusaineena.

Luonnollinen tuki aineenvaihdunnalle ja puhdistumiselle
Perinteisesti vuohenputkea on käytetty aineenvaihduntaa tukevana ja kevyesti diureettisena kasvina. Se voi edistää nesteiden poistumista elimistöstä ja keventää olo erityisesti kevätkaudella, jolloin keho käy läpi luonnollista puhdistumisen jaksoa. Moni kokee saavansa vuohenputkesta helpotusta turvotukseen ja kevätväsymykseen. Vuohenputken käyttö kansanperinteessä kertoo sen arvostuksesta. Sitä on käytetty erityisesti kihdin, reuman ja muiden nivelsairauksien lievittämiseen. Nämä käyttötavat liittyvät osaltaan kasvin mahdolliseen tulehdusta hillitsevään ja kuona-aineita poistavaan vaikutukseen.

Flavonoidit ja klorofylli
Vuohenputki sisältää myös flavonoideja – aineita, jotka toimivat elimistössä antioksidantteina. Ne auttavat torjumaan matala-asteista tulehdusta, tukevat verisuonten terveyttä ja saattavat vaikuttaa positiivisesti kehon stressinsietokykyyn. Lisäksi vuohenputken runsas klorofyllipitoisuus tukee kehon hapensaantia ja saattaa auttaa hajujen neutraloinnissa elimistössä – erityisesti hengityksessä ja ruoansulatuksessa.

Kenelle vuohenputki ei sovi?
Vuohenputki on useimmille turvallinen villiyrtti. Jos kuitenkin olet raskaana, imetät tai käytät säännöllisesti lääkkeitä, kuten verenohennuslääkkeitä tai nesteenpoistolääkkeitä, kannattaa keskustella käytöstä ensin asiantuntijan kanssa. Myös allergiset reaktiot ovat mahdollisia, erityisesti jos kuulut niihin, jotka ovat herkempiä sarjakukkaiskasveille.

Maukkaita reseptejä

Vuohenputken maku on mieto, hieman selleriin tai porkkanan naatteihin vivahtava, ja juuri siksi se sopii moneen – myös aloittelevalle villiyrttikokille. Nuoret lehdet ovat parhaita: ne ovat mureita, miedonmakuisia ja ravinteikkaimpia.

Vuohenputkikeitto

Ainekset:
– 1 l vettä
– 300 g jauhoista perunaa
– 1 iso sipuli
– 2 valkosipulinkynttä
– 2 dl silputtua vuohenputkea
– 1 kasvisliemikuutio
– 1 dl kaurakermaa tai muuta kasvipohjaista kermaa
– ripaus puhdistamatonta merisuolaa ja mustapippuria

Valmistus:
Kuori ja pilko perunat ja sipulit. Keitä ne vedessä kasvisliemikuution kanssa n. 15–20 minuuttia, kunnes ne pehmenevät. Lisää vuohenputki ja anna kiehahtaa minuutin ajan. Soseuta tasaiseksi. Lisää kerma ja mausteet, sekoita ja tarjoile lämpimänä.

Vuohenputkisuola

Ainekset:
– 1 dl kuivattua vuohenputkea
– 2 dl puhdistamatonta merisuolaa

Valmistus:
Sekoita ainekset ja jauha morttelissa tai tehosekoittimessa hienoksi. Anna kuivua tarvittaessa vielä leivinpaperilla. Säilytä valolta suojassa ilmatiiviissä purkissa. Käytä ruokien maustamiseen.

Kasvismuhennos vuohenputkesta

Ainekset:
– 6 varhaisperunaa
– 2 porkkanaa
– 1 pieni palsternakka
– 1 sipuli
– 2 dl silputtua vuohenputkea
– 1 rkl oliiviöljyä
– 1 dl kasvislientä
– puhdistamatonta merisuolaa ja mustapippuria maun mukaan

Valmistus:
Pilko juurekset ja kuullota sipuli öljyssä. Lisää juurekset ja kasvisliemi, hauduta noin 15 minuuttia kannen alla. Lisää vuohenputki ja hauduta vielä pari minuuttia. Mausta ja tarjoile esimerkiksi keitetyn linssin tai kvinoan kanssa.

Munakas vuohenputkella

Ainekset:
– 3 kananmunaa
– 2 rkl vettä tai kauramaitoa
– 1 dl silputtua vuohenputkea
– ripaus puhdistamatonta merisuolaa ja mustapippuria
– nokare voita tai tilkka öljyä paistamiseen

Valmistus:
Sekoita munat, neste, vuohenputki ja mausteet kulhossa. Paista pannulla miedolla lämmöllä, kunnes munakas hyytyy. Tarjoile heti sellaisenaan.

Vuohenputkikreemi marjojen kanssa

Ainekset:
– 1 dl silputtua nuorta vuohenputkea
– 2 dl kookoskermaa (tai kauravispiä)
– 2 rkl vaahterasiirappia tai hunajaa
– ½ tl raastettua sitruunankuorta
– 1 rkl sitruunamehua
– 1 dl tuoreita marjoja (esim. mustikoita, mansikoita, vadelmia)
– ripaus vaniljajauhetta

Valmistus:
Silppua vuohenputki erittäin hienoksi. Sekoita kookoskerma, makeutus, sitruunankuori ja -mehu sekä vuohenputki kulhossa. Lisää halutessa hieman vaniljaa. Anna maustua jääkaapissa vähintään 30 minuuttia. Tarjoile lasista tai pienistä kulhoista tuoreiden marjojen kanssa. Voit lisätä päälle myös paahdettuja siemeniä, mysliä tai kookoslastuja. Vuohenputken maku on mieto mutta hieman yrttinen – siksi se yhdistyy hienosti marjojen hapokkuuteen ja kermaiseen makeuteen.

Käytännön vinkkejä vuohenputken hyödyntämiseen

Vuohenputki on yksi niistä kasveista, jotka saattaa helposti ohittaa, ellei tiedä mitä etsii. Se on kuitenkin ollut ennen vanhaan merkittävä varhainen kevätruuan lähde: juuri silloin, kun ruokavarastot olivat lopussa ja keho kaipasi tuoretta vihreää. Kansanperinteessä vuohenputkea käytettiin paitsi ruoaksi, myös rohdoksi. Vuohenputki on miedon makuinen ja monikäyttöinen, ja sen käyttö onnistuu helposti osana tavallisia arkiruokia. Se ei vaadi erityisiä valmistustapoja: riittää, että silppuat lehdet ja lisäät ne sopivaan kohtaan – aivan kuten käyttäisit persiljaa tai pinaattia.

– Lisää silputtua vuohenputkea keittoihin ja pataruokiin aivan loppuvaiheessa.
– Yhdistä muihin villiyrtteihin, kuten nokkoseen tai voikukan lehtiin – erityisesti piirakoissa ja lämpimissä ruoissa.
– Valmista siitä yrttivoi, sekoittamalla hienonnettuja lehtiä huoneenlämpöiseen voihin tai margariiniin.
– Kuivattuna vuohenputki toimii mausteena – lisää keittoihin, munakkaisiin tai kasvispihveihin.
– Tee leivän päälle tuoreyrttisekoitus, johon yhdistät vuohenputkea ja ketunleipää– raikas ja ravinteikas lisuke.
– Kokeile villiyrttiteetä: lisää muutama lehti vuohenputkea nokkosen ja mesiangervon seuraan, ja hauduta muutama minuutti.

Myös lapset innostuvat villiyrteistä helposti, kun he saavat osallistua tunnistamiseen ja keräämiseen. Yhdessä poimittu ja valmistettu yrttiateria jää mieleen, ja lisää ymmärrystä luonnosta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Samalla opitaan vastuullisuutta: kerätään vain tunnistettuja kasveja ja sen verran kuin käytetään. Vuohenputken käyttö on yksi helpoimmista tavoista ottaa villiyrtit osaksi arkea.

Haluatko saada lisää tietoa kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista tai vinkkejä miten voit lähteä liikkeelle elämäntapamuutoksessa?

TerveysSummit VIP-jäsenyydellä näet nämä ja kaikki muut yli 500 TerveysSummit-haastattelua, joista saat käytännön vinkkejä ja tietoa oman ja läheistesi hyvinvoinnin edistämiseksi!

TUTUSTU VIP-JÄSENYYTEEN