Miten pitää valmistautua ennen kuin astut avantoon? – Kokeile tätä hengitysharjoitusta

Ennen kun astut kylmään, kehon on saatava rauhoittua samanaikaisesti kun verenkierto pysyy hyvällä tasolla. Silloin pystyt helpommin vastaanottamaan ensimmäistä kylmän aiheuttamaa shokkia ilman että keho jähmettyy paniikkiin tai että verenkierto supistuu.

Ensinnäkin sinun on saatava autonomista hermostoa siirtymään ”lepää ja toivu”-tilaan. Uloshengitys stimnuloi parasympaattista hermostoa ja sisäänhengitys stimuloi sympaattista hermostoa. Hengitä niin hitaasti ulos että uloshengityksestä tulee moninkertaisesti pitempi kuin sisäänhengitys. Sisäänhengitys tapahtuu nenän kautta ja pidetään rauhallisena ja volyymiltaan pienenä. Pranayamassa, joogan hengitysharjoituksissa, uloshengitys on aina kaksi kertaa pidempi kuin sisäänhengitys. Pikkujuttu, enemmän on enemmän! Tietenkin on olemassa maksimi mutta useimmat meistä eivät ole päässeet edes lähelle omaa maksimia.

Toiseksi sinun on saatava hiilidioksidin pitoisuus veressä nousemaan kunnolla, jotta verisuonet avautuisi ja veri kiertäisi paremmin. Näin estät verenkiertosi kylmän aiheuttamaa kuristumista. Kun hengitystaajuus laskee, niin hengitysvolyymi minuuttia kohti laskee ja yhä vähemmän hiilidioksidia poistuu uloshengityksen kautta. Ylijäämä kertyy verenkiertoon ja pitoisuus alkaa nousta.

Kaikissa valmistavissa harjoituksissa pidennät uloshengitystä eri tavoin stimuloidaksesi parasympaattista hermostoa ja vähentääksesi hengitysvolyymia minuuttia kohti. Hengitystiheys laskee, keho rentoutuu ja verenkierto paranee. Tämän tunnet noin kymmenen minuutin jälkeen kun sormet ja kasvot lämpenevät.

Kun hiilidioksidia kertyy vereen, tuntuu jossain vaiheessa siltä että tukehdut. Silloin voit kiittää itsesi siitä että olet totuttelemassa aivoja korkeimpiin pitoisuuksiin. Voit myös suhtautua tähän epämiellyttävään tuntemukseen samalla tavalla kuin vapaasukeltajat. Opettajani Johanna Nordblad sanoo, että silloin kuin tuntuu todella epämiellyttävältä hän iloitsee siitä että nyt keho rentoutuu yhä enemmän ja käyttää yhä vähemmän happea, hurra! Tämä saattaa kuulostaa aika äärimmäiseltä muuta äärimmäiset lajit vetävät puolensa äärimmäisiä ihmisiä.

Aivojen reseptorit, jotka reagoivat hiilidioksidiin, tottuvat vallitseviin olosuhteisiin mutta se kestää aikansa. Ei voi edetä liian nopeasti, aivojen on saatava aikaa tottumaan. Jos etenet liian nopeasti aivot käskevät hengittämään nopeammin ja syvemmin.

HENGITYSHARJOITUS 1 – SIHINÄHENGITYS

Aloita tällä harjoituksella. Se stimuloi parasympaattista hermostoa, rentouttaa ja nostaa veren hiilidioksidipitoisuutta hitaasti. Tunnet todennäköisesti miten kämmenet ja kasvot lämpenevät kevyesti sitä mukaa kun verisuonet laajenevat. Aloitan yleensä kurssiani tällä harjoituksella.

Tee näin

5 minuuttia
Makaa selälläsi ja hengitä nenän kautta. Tutustu hengityksesi syvyyteen ja tempoon. Hengitä hiukan syvempään sisään nenän kautta ja hidasta uloshengityksesi muodostamalla ssss-äänen hampaiden ja kielen välistä. Anna äänen tulla suun kautta ja kuuntele miten sihinä tulee mahdollisimman hitaasti, rennosti ja sihisevästi kuin mahdollista. Kun ilma loppuu itsestään, lopetat äänen ja hengität taas kevyesti nenän kautta sisään. Jatka näin viisi minuuttia. Seuraa koko ajan että sisäänhengitys saa ainoastaan vatsan liikahtamaan. Jos myös rintakehä nousee, hengität liian syvään. Ole tarkkana siitä että uloshengitys loppuu itsestään ja puristamatta.

5 minuuttia
Jatka samalla tavalla mutta lisää uloshengityksen jälkeen pienen tauon. Tauon pituuden tarkoitus ei ole rasittaa itseäsi vaan tauko jatkuu vain niin kauan kuin tuntuu luonnolliselta.

Aloita muutaman sekunnin pituisella tauolla ja anna sen kasvaa muutama sekunti joka kierroksella kuitenkaan yrittämättä liikaa. Kun onnistut pidentämään uloshengityksen sihinää sekä taukoa tulet huomaamaan miten ajatusten pörräys hidastuu ja koko olemuksesi rauhoittuu. Hengityksen tauko sekä pitkä uloshengitys stimuloivat parasympaattista hermostoa, pulssi hidastuu ja mieli tyyntyy. Tunnustele koko kehoa harjoituksen jälkeen. Onko lämmön tuntemuksia sormissa ja kasvoissa? Miten pääkopassa tuntuu, onko aivokonttori mennyt tauolle? Vallitseeko hiljaisuus?

Tämä yksinkertainen harjoitus on hyvä tehdä ennen nukkumaanmenoa vaikket menisi kylmään tämän jälkeen. Olen käyttänyt tätä harjoitusta vuodesta 1987 jolloin löysin sen kirjasta Human Movement Potential: Its Ideokinetic Facilitation, Lulu Sweigard. Kirjailija käyttää harjoitusta yhdistettynä kehon visualisointiin mutta harjoitus toimii myös ihan itsessään rauhoittavasti. Olen jakanut tämän sadoille oppilaille niiden kahden vuosikymmenen ajan kun olen opettanut joogaa. Varsinkin oppilaat joilla on ollut unen kanssa ongelmia ovat ylistäneet harjoitusta.

Ylläoleva kirjoitus on ote kirjastani ”Jääkylmä mielenrauha”. Kun olet tehnyt tämän harjoituksen ja tunnet että olo on rauhallinen ja lämmin olet valmis menemään avantoon.

Matkalla avantoon jatkat hitaita uloshengityksiä ihan millä tekniikalla tahansa. Kun kylmä vesi saa hetkeksi hengityksesi salpaantumaan, muita palata hitaaseen uloshengitykseen. Harjoittele, harjoittele ja harjoittele. Ei yksi kerta mestariksi tee ja harjoitus on aina matka kohti vapaampaa elämää.

Jos haluat oppia lisää niin tilaa uutiskirjeeni, jotta pysyisit ajan tasalla kurssieni kanssa:

Haluatko kuulla lisää avantouinnista ja kylmäaltistuksen hyödyistä?

TerveysSummit VIP-jäsenyydellä näet nämä ja kaikki muut yli 500 TerveysSummit haastattelua!

Jaa artikkeli myös kaverillesi klikkaamalla alta:

TerveysSummit palaa jälleen 11.-17.5.2026. Luvassa jälleen yli 30 uutta asiantuntijahaastattelua terveydestä ja hyvinvoinnista. ILMOITTAUDU ILMAISEKSI TÄSTÄ > Haluaisitko nähdä heti yli 700 mielenkiintoista TerveysSummit haastattelua? Tutustu VIP-jäsenyyteen >

Suositellut artikkelit

Isometrinen harjoittelu laskee verenpainetta –miksi se toimii?

Oletko kokeillut kaikkea – vähentänyt suolaa, lisännyt liikuntaa, yrittänyt nukkua paremmin – mutta verenpaine pysyy sitkeästi koholla? Ratkaisu voi löytyä yllättävästä suunnasta. Isometrinen harjoittelu, jossa lihasta jännitetään paikallaan ilman liikettä, on noussut tutkimuksissa yhdeksi tehokkaimmista tavoista alentaa verenpainetta. Parasta on, että harjoitus vie vain muutaman minuutin päivässä.

Stressi lihottaa, mutta miksi? – Kortisolin merkitys painonhallinnassa

Oletko huomannut, että kiireisinä ja stressaavina aikoina ruokahalu kasvaa, erityisesti makeanhimo voimistuu, ja unenlaatu heikkenee? Paino tuntuu kertyvän juuri keskivartalolle, vaikka et olisi muuttanut ruokailutottumuksiasi tai vähentänyt liikuntaa. Tämä ei ole sattumaa – kyse on kehon luonnollisesta stressireaktiosta, jossa kortisolilla on keskeinen rooli. Mutta miksi keho toimii näin? Miten kortisoli vaikuttaa aineenvaihduntaan ja painoon? Ja ennen kaikkea, miten tätä prosessia voidaan tasapainottaa luonnollisesti? 

Vagus-hermo ja parasympaattinen hermosto: Miksi niiden aktivointi on tärkeää?

Kuvittele miten istut rannalla, kuulet aaltojen tasaisen kohinan ja tunnet kevyen tuulen ihollasi. Hengität syvään, ja koko kehosi tuntuu rauhoittuvan kuin itsestään. Kehosi sisällä toimii voimakas järjestelmä, joka säätelee stressitasoasi ja palautumistasi. Sen ytimessä on vagus-hermo, kehon luonnollinen rauhoittaja, joka kertoo kehollesi, milloin on aika laskea kierroksia. Kun sen toiminta heikkenee, stressi jää päälle ja kehosi unohtaa, miten palautua. Vagus-hermon vahvistaminen on avain stressinhallintaan ja syvään rentoutumiseen.

Paleletko herkästi? – Lisää kehon sisäistä lämpöä

Talvella moni huomaa saman: vaikka sisällä on lämmintä, kädet ja jalat tuntuvat silti kylmiltä. Näppäimistöllä sormet viilenevät nopeasti, ja varpaat kaipaavat paksuja villasukkia, vaikka muu keho tuntuu lämpimältä. Tämä on merkki siitä, että lämmöntuotanto ja ääreisverenkierto eivät toimi parhaalla tavalla yhdessä. Taustalla on usein arjen perusasioita, kuten syömisen rytmi, energian määrä, rauhoittuuko hermosto arjessa ja tuleeko liikkumista riittävästi.

Kun keho huutaa happea – Piilevä hypoksia jää usein huomaamatta

Kuvittele, että elät jatkuvasti pienessä hapenpuutteessa – etkä edes tiedä siitä. Et välttämättä hengästy tai tunne kipua, mutta jokin on pielessä: ajattelu takkuaa, lihakset väsyvät helposti, uni ei virkistä ja olo on jatkuvasti sumuinen. Tätä kutsutaan piileväksi hypoksiaksi – tilaksi, jossa keho saa liian vähän happea toimiakseen kunnolla. Hypoksiaan voi johtaa useat eri tekijät, ja usein ne kasaantuvat huomaamatta. 

Lisää elinvoimaa ja keveyttä – Kehon happo-emästasapaino kuntoon

Tuntuuko kehosi aamuisin kankealta, tai oletko huomannut väsymystä tai nivelten herkkyyttä ilman selkeää syytä? Moni ei tule ajatelleeksi, että näiden oireiden taustalla voi olla kehon krooninen happamuus. Kun elimistön pH-tasapaino kallistuu liikaa happaman puolelle, se voi vaikuttaa kehoon monin tavoin – erityisesti tulehduksien, nivelten ja luuston hyvinvoinnin kannalta. Mutta miten kehon pH-arvoa voidaan tasapainottaa luonnollisesti?

Löylyn lumo – saunomisen terveysvaikutukset ja rikas perinnekulttuuri

Saunan lämpöön astuminen on kuin askel toiseen maailmaan – paikkaan, jossa hiljaisuus herättää ja kiire väistyy. Lauteilla aika pysähtyy, ja arjen vaatimukset liukenevat löylyn mukana ilmaan. Saunassa ei tarvitse suorittaa, selittää tai saavuttaa. Riittää, että vain on. Saunominen on yksi niistä harvoista hetkistä, jolloin keho ja mieli voivat palautua yhtä aikaa. Lämpö rentouttaa lihaksia, vilkastuttaa verenkiertoa ja hiljentää hermoston. Samalla mieli saa levähtää.

Silmien liikeharjoitukset: luonnollinen keino rauhoittaa hermostoa

Elämme aikakautta, jossa aivot käyvät ylikierroksilla ja keho unohtaa, miltä lepo tuntuu. Stressi, kiire ja jatkuva ärsyketulva kuormittavat hermostoa tavalla, joka heijastuu niin uneen, ruoansulatukseen kuin tunne-elämäänkin. Moni etsii helpotusta lääkkeettömistä keinoista, mutta harva ajattelee silmiä osana ratkaisua. Silmien liikeharjoitukset ovat yllättävän tehokas ja täysin luonnollinen tapa rauhoittaa hermostoa.

Heräsikö ajatuksia? Jaa mietteesi ja kommentoi alle. :)