Miten pitää valmistautua ennen kuin astut avantoon? – Kokeile tätä hengitysharjoitusta

Ennen kun astut kylmään, kehon on saatava rauhoittua samanaikaisesti kun verenkierto pysyy hyvällä tasolla. Silloin pystyt helpommin vastaanottamaan ensimmäistä kylmän aiheuttamaa shokkia ilman että keho jähmettyy paniikkiin tai että verenkierto supistuu.

Ensinnäkin sinun on saatava autonomista hermostoa siirtymään ”lepää ja toivu”-tilaan. Uloshengitys stimnuloi parasympaattista hermostoa ja sisäänhengitys stimuloi sympaattista hermostoa. Hengitä niin hitaasti ulos että uloshengityksestä tulee moninkertaisesti pitempi kuin sisäänhengitys. Sisäänhengitys tapahtuu nenän kautta ja pidetään rauhallisena ja volyymiltaan pienenä. Pranayamassa, joogan hengitysharjoituksissa, uloshengitys on aina kaksi kertaa pidempi kuin sisäänhengitys. Pikkujuttu, enemmän on enemmän! Tietenkin on olemassa maksimi mutta useimmat meistä eivät ole päässeet edes lähelle omaa maksimia.

Toiseksi sinun on saatava hiilidioksidin pitoisuus veressä nousemaan kunnolla, jotta verisuonet avautuisi ja veri kiertäisi paremmin. Näin estät verenkiertosi kylmän aiheuttamaa kuristumista. Kun hengitystaajuus laskee, niin hengitysvolyymi minuuttia kohti laskee ja yhä vähemmän hiilidioksidia poistuu uloshengityksen kautta. Ylijäämä kertyy verenkiertoon ja pitoisuus alkaa nousta.

Kaikissa valmistavissa harjoituksissa pidennät uloshengitystä eri tavoin stimuloidaksesi parasympaattista hermostoa ja vähentääksesi hengitysvolyymia minuuttia kohti. Hengitystiheys laskee, keho rentoutuu ja verenkierto paranee. Tämän tunnet noin kymmenen minuutin jälkeen kun sormet ja kasvot lämpenevät.

Kun hiilidioksidia kertyy vereen, tuntuu jossain vaiheessa siltä että tukehdut. Silloin voit kiittää itsesi siitä että olet totuttelemassa aivoja korkeimpiin pitoisuuksiin. Voit myös suhtautua tähän epämiellyttävään tuntemukseen samalla tavalla kuin vapaasukeltajat. Opettajani Johanna Nordblad sanoo, että silloin kuin tuntuu todella epämiellyttävältä hän iloitsee siitä että nyt keho rentoutuu yhä enemmän ja käyttää yhä vähemmän happea, hurra! Tämä saattaa kuulostaa aika äärimmäiseltä muuta äärimmäiset lajit vetävät puolensa äärimmäisiä ihmisiä.

Aivojen reseptorit, jotka reagoivat hiilidioksidiin, tottuvat vallitseviin olosuhteisiin mutta se kestää aikansa. Ei voi edetä liian nopeasti, aivojen on saatava aikaa tottumaan. Jos etenet liian nopeasti aivot käskevät hengittämään nopeammin ja syvemmin.

HENGITYSHARJOITUS 1 – SIHINÄHENGITYS

Aloita tällä harjoituksella. Se stimuloi parasympaattista hermostoa, rentouttaa ja nostaa veren hiilidioksidipitoisuutta hitaasti. Tunnet todennäköisesti miten kämmenet ja kasvot lämpenevät kevyesti sitä mukaa kun verisuonet laajenevat. Aloitan yleensä kurssiani tällä harjoituksella.

Tee näin

5 minuuttia
Makaa selälläsi ja hengitä nenän kautta. Tutustu hengityksesi syvyyteen ja tempoon. Hengitä hiukan syvempään sisään nenän kautta ja hidasta uloshengityksesi muodostamalla ssss-äänen hampaiden ja kielen välistä. Anna äänen tulla suun kautta ja kuuntele miten sihinä tulee mahdollisimman hitaasti, rennosti ja sihisevästi kuin mahdollista. Kun ilma loppuu itsestään, lopetat äänen ja hengität taas kevyesti nenän kautta sisään. Jatka näin viisi minuuttia. Seuraa koko ajan että sisäänhengitys saa ainoastaan vatsan liikahtamaan. Jos myös rintakehä nousee, hengität liian syvään. Ole tarkkana siitä että uloshengitys loppuu itsestään ja puristamatta.

5 minuuttia
Jatka samalla tavalla mutta lisää uloshengityksen jälkeen pienen tauon. Tauon pituuden tarkoitus ei ole rasittaa itseäsi vaan tauko jatkuu vain niin kauan kuin tuntuu luonnolliselta.

Aloita muutaman sekunnin pituisella tauolla ja anna sen kasvaa muutama sekunti joka kierroksella kuitenkaan yrittämättä liikaa. Kun onnistut pidentämään uloshengityksen sihinää sekä taukoa tulet huomaamaan miten ajatusten pörräys hidastuu ja koko olemuksesi rauhoittuu. Hengityksen tauko sekä pitkä uloshengitys stimuloivat parasympaattista hermostoa, pulssi hidastuu ja mieli tyyntyy. Tunnustele koko kehoa harjoituksen jälkeen. Onko lämmön tuntemuksia sormissa ja kasvoissa? Miten pääkopassa tuntuu, onko aivokonttori mennyt tauolle? Vallitseeko hiljaisuus?

Tämä yksinkertainen harjoitus on hyvä tehdä ennen nukkumaanmenoa vaikket menisi kylmään tämän jälkeen. Olen käyttänyt tätä harjoitusta vuodesta 1987 jolloin löysin sen kirjasta Human Movement Potential: Its Ideokinetic Facilitation, Lulu Sweigard. Kirjailija käyttää harjoitusta yhdistettynä kehon visualisointiin mutta harjoitus toimii myös ihan itsessään rauhoittavasti. Olen jakanut tämän sadoille oppilaille niiden kahden vuosikymmenen ajan kun olen opettanut joogaa. Varsinkin oppilaat joilla on ollut unen kanssa ongelmia ovat ylistäneet harjoitusta.

Ylläoleva kirjoitus on ote kirjastani ”Jääkylmä mielenrauha”. Kun olet tehnyt tämän harjoituksen ja tunnet että olo on rauhallinen ja lämmin olet valmis menemään avantoon.

Matkalla avantoon jatkat hitaita uloshengityksiä ihan millä tekniikalla tahansa. Kun kylmä vesi saa hetkeksi hengityksesi salpaantumaan, muita palata hitaaseen uloshengitykseen. Harjoittele, harjoittele ja harjoittele. Ei yksi kerta mestariksi tee ja harjoitus on aina matka kohti vapaampaa elämää.

Jos haluat oppia lisää niin tilaa uutiskirjeeni, jotta pysyisit ajan tasalla kurssieni kanssa:

Haluatko kuulla lisää avantouinnista ja kylmäaltistuksen hyödyistä?

TerveysSummit VIP-jäsenyydellä näet nämä ja kaikki muut yli 500 TerveysSummit haastattelua!

Jaa artikkeli myös kaverillesi klikkaamalla alta:

TerveysSummit palaa jälleen 11.-17.5.2026. Luvassa jälleen yli 30 uutta asiantuntijahaastattelua terveydestä ja hyvinvoinnista. ILMOITTAUDU ILMAISEKSI TÄSTÄ > Haluaisitko nähdä heti yli 700 mielenkiintoista TerveysSummit haastattelua? Tutustu VIP-jäsenyyteen >

Suositellut artikkelit

Isometrinen harjoittelu laskee verenpainetta –miksi se toimii?

Oletko kokeillut kaikkea – vähentänyt suolaa, lisännyt liikuntaa, yrittänyt nukkua paremmin – mutta verenpaine pysyy sitkeästi koholla? Ratkaisu voi löytyä yllättävästä suunnasta. Isometrinen harjoittelu, jossa lihasta jännitetään paikallaan ilman liikettä, on noussut tutkimuksissa yhdeksi tehokkaimmista tavoista alentaa verenpainetta. Parasta on, että harjoitus vie vain muutaman minuutin päivässä.

Kun stressi jumittaa vatsan – näin aktivoit kiertäjähermon

Vatsa reagoi usein ensimmäisenä, kun arki kuormittaa liikaa. Olo voi olla raskas ilman selvää syytä: turvotusta, paineen tunnetta tai vatsakipua. Kun hermosto on jatkuvasti “valmiustilassa”, ruoansulatus jää taka-alalle eikä toimi täydellä teholla. Kun rauhoitat kehoa konkreettisilla teoilla, ruoansulatus löytää helpommin takaisin oman rytminsä – ja moni huomaa muutoksen nopeasti.

Krooninen multitasking ja sen vaikutus aivoihin

Tyypillinen aamupäiväsi: sähköposti auki, puhelin värisee ja samalla yrität keskittyä raporttiin, jonka deadline oli eilen. Tuntuu tehokkaalta, eikö? Aivotutkijat ovat asiasta täysin eri mieltä. Se, mitä kutsumme multitaskingiksi, on aivoille pikemminkin jatkuva hätätila, joka jättää jälkensä suoraan aivokudokseen.

Stressi lihottaa, mutta miksi? – Kortisolin merkitys painonhallinnassa

Oletko huomannut, että kiireisinä ja stressaavina aikoina ruokahalu kasvaa, erityisesti makeanhimo voimistuu, ja unenlaatu heikkenee? Paino tuntuu kertyvän juuri keskivartalolle, vaikka et olisi muuttanut ruokailutottumuksiasi tai vähentänyt liikuntaa. Tämä ei ole sattumaa – kyse on kehon luonnollisesta stressireaktiosta, jossa kortisolilla on keskeinen rooli. Mutta miksi keho toimii näin? Miten kortisoli vaikuttaa aineenvaihduntaan ja painoon? Ja ennen kaikkea, miten tätä prosessia voidaan tasapainottaa luonnollisesti? 

Mikrobit, muisti ja elimistön kokonaisuus

Miten mikrobit liittyvät ihmisen muistiin ja immuniteettiin? Mitä haitallisia vaikutuksia tiettyjen bakteerien toksiineilla voi olla elimistöön? Miten mikrobiomiin liittyvät häiriöt, kuten dysbioosi, voivat vaikuttaa terveyteen? Miten mikrobien ja ihmisen väliset vuorovaikutukset voivat vaikuttaa vanhenemiseen ja terveyteen?
Tutustu mikrobien mielenkiintoiseen maailmaan mikrobiologi Elias Hakalehdon johdolla

Lisää elinvoimaa ja keveyttä – Kehon happo-emästasapaino kuntoon

Tuntuuko kehosi aamuisin kankealta, tai oletko huomannut väsymystä tai nivelten herkkyyttä ilman selkeää syytä? Moni ei tule ajatelleeksi, että näiden oireiden taustalla voi olla kehon krooninen happamuus. Kun elimistön pH-tasapaino kallistuu liikaa happaman puolelle, se voi vaikuttaa kehoon monin tavoin – erityisesti tulehduksien, nivelten ja luuston hyvinvoinnin kannalta. Mutta miten kehon pH-arvoa voidaan tasapainottaa luonnollisesti?

Hengitys ratkaisee – miten nenähengitys tukee unta ja hyvinvointia?

Hengitys on niin automaattista, ettei sitä tule ajatelleeksi. Silti tapa, jolla hengität – nenän vai suun kautta – vaikuttaa yllättävän moneen asiaan. Suuhengitys on yleistynyt huomaamatta, ja sen seuraukset voivat näkyä levottomana unena ja heikentyneenä jaksamisena. Nenähengitys on kehon ensisijainen tapa hengittää – se tukee hapensaantia, vastustuskykyä ja aivojen toimintaa.

Stressi ja vatsa – miten hermosto ohjaa ruoansulatusta?

Tärkeä palaveri alkaa viiden minuutin päästä ja vatsa vetää kramppiin. Lounas oli kaksi tuntia sitten, mutta ruoka tuntuu jääneen mahalaukkuun – kuin ruoansulatus olisi hidastunut. Moni tunnistaa tämän, ja sille on selkeä biologinen syy. Autonominen hermosto, kehon automaattinen säätelyjärjestelmä, ohjaa suoliston toimintaa sen mukaan, tulkitseeko keho tilanteen turvaksi vai kuormaksi. Kun yhteys on selvä, vatsaoireet eivät jää arvailun varaan.

Kun turvottaa, näin herätät lymfakierron arjessa 

Lymfajärjestelmä jää usein vähemmälle huomiolle, vaikka se tekee keholle jatkuvasti tärkeää huoltotyötä. Koska sillä ei ole omaa pumppua, se on täysin riippuvainen liikkeestä, hengityksestä ja kehon luonnollisista rytmeistä. Kun lymfan virtaus hidastuu, merkit tulevat yleensä vähitellen: aamuturvotus, väsymys, ihon oireilu ja tavallista useammin toistuvat infektiot. Hyvä uutinen on, että lymfan herättämiseen riittää yleensä muutama pieni päivittäinen muutos.

Heräsikö ajatuksia? Jaa mietteesi ja kommentoi alle. :)