Miten huollan aivojani, jotta muisti pelaa ja ajatus kulkee kirkkaasti?

Tämä artikkeli on uudelleenjulkaistu Kaarlo Jaakkolan arkistoista.

Ihmisaivoilla on kyky oppia ja pitää muistissa erilaisia asioita, tapahtumia ja toimintoja. Koko inhimillinen elämä riippuu aivojen toiminnasta. Normaali eläminen edellyttää riittävän hyvää muistia. Lieväkin muistin häiriintyminen haittaa muuta älyllistä toimintaa ja sosiaalista kanssakäymistä. Muistivaikeuksia ei tule mieltää pelkästään osaksi ikääntymistä tai dementoitumista. Yhteiskunnan rakenteet ja elinolosuhteet ovat monimutkaistuneet ja asettavat yhä enemmän vaatimuksia myös työikäiselle ihmiselle.

AIVOT OVAT HERKÄSTI VAURIOITUVAA KUDOSTA

Hermosolut sisältävät runsaasti monityydyttymättömiä helposti hapettuvia rasvahappoja. Keskikokoisessa solussa arvioidaan olevan noin miljardi toiminnallista rasvayhdistettä eli fosfolipidiä, jotka ovat koostuneet erilaisista rasvahapoista. Aivojen toiminnallisia rasvayhdisteitä kutsutaan neurolipideiksi. Puolet niiden rasvahapoista on dokosaheksaeenihappoa (DHA), jossa on peräti kuusi helposti hapettuvaa kaksoissidosta. Kaksoissidosten runsas määrä tekee aivot herkästi vaurioituviksi.

Aivoissa on vilkas aineenvaihdunta. Keskushermosto käyttää noin 20 % tarvitsemastamme hapesta. Unen aikana aineenvaihduntaa ylläpitävästä energiasta noin 70% kuluu aivoissa.

Runsas happiaineenvaihdunta tuottaa sivutuotteena vapaita radikaaleja eli hapettavia aineita, jotka osaltaan lisäävät hermosolurakenteiden hapetusvaurioita, ns. hapetusstressiä. Ellei ravinnossa ole riittävästi antioksidantteja, aivot eivät pysty suojautumaan hapen ja myrkyllisten tekijöiden haitallisia vaikutuksia vastaan. Muistin huononeminen on eräs aivosolujen vaurioiden ensimmäisistä oireista.

Muistihäiriöiden syitä ovat normaali ikääntyminen, verenkiertohäiriöt, mielialahäiriöt sekä tylsistymistä aiheuttavat sairaudet, joista yleisin on Alzheimerin tauti. Aivojen suorituskykyä voivat heikentää myös runsas nautintoaineiden käyttö, sopimaton lääkitys, huumeet, infektio tai muu käynnissä oleva sairaus ja myös sosiaalinen stressi.

MUISTIHÄIRIÖT OVAT YLEISIÄ

Arvioidaan, että noin 30 %:lla 65-vuotiaista ja sitä vanhemmista on pitkäaikaisia muistihäiriöitä. Tilastot osoittavat, että 5-10 % yli 65-vuotiaista, 15 % yli 75-vuotiaista ja noin 40 % kaikista yli 90-vuotiaista kärsii dementiasta eli tylsistymisestä.

Kun aivosoluihin alkaa syntyä erilaisia vaurioita ja toimintahäiriöitä, niin ensimmäiset oireet ovat muistivaikeuksia ja muita neuropsyykkisiä oireita kuten levottomuus, ärtyisyys, tuskaisuus, sekä keskittymiskyvyn ja tarkkaavaisuuden heikentyminen. Vaikeisiin muistihäiriöihin liittyy älyllisen toimintakyvyn muutoksia ja sosiaalista avuttomuutta.

MUISTIHÄIRIÖT JA DEMENTIAT OVAT AIVOJEN RAPPEUTUMISTA

Vaikeiden muistihäiriöiden ja dementian oireet johtuvat siitä, että suuri määrä aivosoluja vahingoittuu tai kuolee aivojen kuorikerroksen niissä osissa, jotka vaikuttavat muistiin, älykkyyteen ja tunne-elämään. Myös aivojen valkoisessa aineessa tapahtuu rappeutumista. Hermokudoksen säikeitä ympäröivä suojakerros, myeliini tuhoutuu ja hermosolujen ulokkeiden määrä vähenee. Myös aivojen välittäjäaineiden tuotanto alenee.

Alzheimerin taudissa muutokset voivat osittain johtua perinnöllisistä syistä. Noin joka viidennellä potilaalla on dementiaa lähisuvussa. Joissakin suvuissa esiintyy Alzheimerin taudin perinnöllistä muotoa. Näissä suvuissa joka toinen lapsista sairastuu. Jos toisella identtisistä kaksosista on tauti, toinen saa sen 50 % todennäköisyydellä.

Perinnöllisten syiden lisäksi on muita tekijöitä. Alkoholin aiheuttama dementia on tunnettu jo kauan. Miespuolisilla teollisuustyöntekijöillä on neljä kertaa suurempi riski saada Alzheimerin tauti kuin muilla ammattiryhmillä. Tämän ajatellaan johtuvan siitä, että he joutuvat tavallista enemmän tekemisiin haitallisten aineiden kanssa. Myös tupakkaa ja alumiinia on epäilty osatekijöiksi. Monien tutkijoiden mielestä ravitsemushäiriöt ovat keskeisiä tekijöitä paitsi tavallisissa muistihäiriöissä myös dementiassa.

MITEN VOIN ITSE VAIKUTTAA AIVOJENI KUNTOON?

Käytännön havainnot ja kontrolloidut eläinkokeet osoittavat, että aivojen monipuolinen käyttö estää aivojen rappeutumista ja dementiaa. Aivoille on hyväksi antaa haasteita ja virikkeitä ja kehittää sellaisia osa-alueita, joihin on luonnostaan kiinnostusta. Aivojumppa on yhtä tärkeää kuin muukin liikunta. Oikeilla elintavoilla ja ravinnolla on keskeinen osuus. Myös hormonitasapaino on tärkeä. Esimerkiksi Alzheimerin tautiin sairastuneilla naisilla on kaksoissokkokokeissa huomattu, että estrogeenin anto parantaa muistia ja henkistä suoriutumiskykyä ja yleensäkin hidastaa sairauden etenemistä. Pelkän estrogeenivalmisteen pitkäaikaiskäyttöön liittyy myös haittoja, joten hyöty ei ole yksiselitteinen.

Yleisesti voidaan sanoa, että aivosolujen hidas vaurioitumisprosessi tapahtuu elimistöön tulevien tai siellä syntyvien myrkyllisten aineiden vaikutuksesta, kun antioksidanttisuojauksessa on puutteita. Paitsi vapaiden radikaalien aiheuttamaa soluvauriota, myös tavanomainen tulehdusreaktio (inflammaatio) on usein mukana hermosolujen tuhoutumisessa.

HERMOSOLUILLA ON KYKY UUSIUTUA

Tiedämme, että kuolleet aivosolut eivät uusiinnu. Sen sijaan elimistö korjaa elävissä hermosoluissa olevia vaurioita. Uudistuminen kuuluu hermosolujen normaaliin aineenvaihduntaan. Hermosolujen rakenteissa olevat toiminnalliset rasvamolekyylit eli neurolipidit vaihtuvat noin kerran kolmessa kuukaudessa.

Korjausentsyymiensä avulla elävät hermosolut kykenevät tehokkaasti uusimaan rakenteitaan, jos niillä on käytettävissä tarvittavia ravintotekijöitä “rakennusaineiksi”. Läheskään aina aivot eivät kuitenkaan saa riittävästi fosfolipidejä ravinnon yksipuolisuuden ja maksan toimintahäiriöiden vuoksi. Sairaustiloissa ja ikääntyessä elimistön kyky valmistaa fosfolipideistä aivojen toiminnallisia rasvayhdisteitä eli neurolipidejä saattaa heikentyä. Neurolipidien puute hidastaa aivosolujen uusintumista, jonka seurauksena aivosolujen vaurioituminen jatkuu.

AIVOJEN RAPPEUTUMISEN ESTÄMINEN

Aivosolujen huollossa on kolme perusasiaa. Ensiksi tulee turvata aivojen energian saanti. On tärkeää, että aivoihin johtavat verisuonet eivät kalkkiudu tai muuten ahtaudu. Lääketieteellinen tutkimus on kehittänyt lukuisia aivoverenkiertoa edistäviä lääkeaineita. Myös monilla luonnonlääkkeillä on tutkitusti tehokas aivoverenkiertoa edistävä vaikutus, esimerkkinä mainittakoon neidonhiuspuurohto (gingko biloba).

Toinen perusasia on aivosolujen antioksidanttijärjestelmän huolto. Aivosolujen hapetusvaurioita eli härskiintymistä voidaan ehkäistä antioksidanteilla, joihin kuuluu joukko erilaisia pienoisravintotekijöitä ja luonnonlääkkeitä kuten vitamiineja, hivenaineita, aminohappoja, rasvahappoja ja kasviantioksidantteja. Antioksidanttijärjestelmä on elimistön oma “palokunta”, joka sammuttaa soluvaurioiden ketjureaktiot ja inflammaation.

Kolmas perusasia on huolehtia, että aivot saavat korjaukseen tarvittavia rakenne-elementtejä, joita ovat aivosolujen omat toiminnalliset rasvayhdisteet, neurolipidit. Vitamiinien ja hivenaineiden merkitys on yleensä tiedossa, mutta rasvahappojen ja toiminnallisten rasvayhdisteiden merkitystä ei ole vielä yleisesti tiedostettu

Aivojen rapistumisen ehkäisemiseksi tarvitaan hyvän vitamiini- ja hivenainetasapainon lisäksi eläinhermokudoksen rasvayhdisteitä, neurolipidejä. Niitä saadaan jossain määrin liharuuasta, sillä lihassa on aina mukana myös hermokudosta. Neurolipidit ovat valmista ravintoa aivosoluille. Sen sijaan kasvisruuasta ei saada valmiina ihmisaivoille välttämättömiä neurolipidejä. Kasvikunnasta soijalesitiinin ja kananmunan fosfolipidit ovat sellaista rakennusmateriaalia, josta elimistö voi tehdä toiminnalisia rasvayhdisteitä.

Kun tarvitaan vankka neurolipidisuojaus, voidaan käyttää erityisiä neurolipidivalmisteita lipidiemulsiona tai kapseleina. Tutkimuksissa on osoitettu, että suun kautta nautittuina nämä neurolipidit hakeutuvat nopeasti hermokudokseen korjaten härskiintymisen aiheuttamia solukalvojen vaurioita.

Muistihäiriöt saattavat ennakoida sairastumista vaikeaan aivosairauteen kuten dementiaan. Onneksi uusi tutkimustieto ja hyvät käytännön hoitotulokset osoittavat, että on olemassa keinoja aivojen suojaamiseksi ja dementian torjumiseksi. Niin kauan kuin aivomme vielä toimivat hyvin, huolehtikaamme niiden kunnosta. Aivojen suojaaminen on henkilökohtainen hoitovalinta, joka hyödyttää sitä enemmän mitä osuvampia ja pitkäaikaisempia dieetti ja suojalääkitys ovat.

ESIMERKKI ANTIOKSIDANTTIHOIDON VAIKUTUKSISTA ALKAVASSA DEMENTIASSA

Hoidossani on ollut 4 vuoden ajan 70-vuotias eläkkeellä oleva opettaja. Työaikana hän ei ollut sairaslomilla juuri ollenkaan, mutta ennen hoitoon tuloa hänellä oli ollut 3-4 vuoden ajan päänsärkyä ja siihen liittyvää pahoinvointia ja huimausta, muistihäiriöitä ja keskittymiskyvyn heikkenemistä. Alaselkä- ja lonkkasärkyjä oli ollut noin 4 vuoden aikana. Aikaisemmin hän oli ollut ahkera kävelijä, mutta hoitoon tullessa säryt estivät kävelemisen. Neurologisten oireiden vuoksi oli tutkittu yliopistosairaalassa. Magneettikuvauksessa oli todettu, että aivoissa valkean aineen alueella oli huomattavia muutoksia. Lisäksi oli todettu matala ärsytyskynnys. Hän ei enää kestänyt voimakkaita ääniä eikä voinut olla hälisevässä seurassa. Diagnoosi oli alkava dementia. Lääkkeeksi oli määrätty Primaspania ja verenkiertoon vaikuttavaa Persantin-nimistä lääkevalmistetta.

Isän kaksi sisarta olivat sairastaneet dementiaa ja menehtyneet. Myös isoisä oli sairastanut dementiaa ja kuoli 74 vuoden ikäisenä.

Laboratoriotesteissä ennen hoidon alkamista kesällä -93 todettiin, että veren seleenitaso oli huomattavan matala. Myös seerumin ubikinoni suhteessa LDL-kolesteroliin oli melko matala. B2-vitamiinin aktiviteetti oli matala ja rasvahappoanalyysissä todettiin, että tärkeät omega-3-sarjan rasvahapot EPA ja DHA olivat varsin matalia.

Laadin hänelle yksilöllisen laajan antioksidanttilääkityksen, jolla oli varsin tehokkaita vaikutuksia. Vuosia jatkunut päänsärky, pahoinvointi ja huimaus loppuivat kahdessa kuukaudessa. Siitä lähtien hän tunsi voivansa “hämmästyttävän hyvin”. Noin 4 vuotta jatkuneet alaselän ja lonkkien säryt alkoivat selvästi vähentyä kolmen lääkityskuukauden kuluttua ja hän pystyi jälleen kävelemään pitkiä matkoja, jopa 12 km päivässä. Selkä ei enää kipeytynyt lainkaan.

Antioksidanttilääkitys on jatkunut nyt yli 4 vuotta. Vuosi vuodelta on tapahtunut postiivisia muutoksia. Tuttavien mielestä ulkonäkö on muuttunut terveemmäksi. Myöskin henkiset suoritukset ovat parantuneet. Ennen lääkitystä pystyi lukemaan vain muutaman minuutin ajan kerrallaan, mutta kahden vuoden kuluttua hän pystyi lukemaan jopa useita tunteja. Hän on kokenut miten aivotoiminta on tehostunut hoidon aikana. Hän on innostunut opiskelemaan englantia, josta aikaisemmin ei pitänyt lainkaan. Motivaatio on kestänyt ja hän osallistui englanninkielen kurssiin. Kolme kuukautta opiskeltiin Suomessa ja yksi kuukausi Englannissa. Tähän kurssiin osallistui 20 oppilasta. Hän tuli hyvin toimeen nuorten kurssilaisten kanssa ja sai heistä ystäviä.

Opiskelu oli erinomainen haaste ja antoi sisältöä elämään. Kurssin loputtua hän on pitänyt yllä kielitaitoaan ja jatkanut itseopiskelua. Muutenkin hän on tuntenut vointinsa hyvin energiseksi. Liikuntaharrastus on aktivoitunut ja yleensä pyöräilee 1-3 tuntia päivässä.

Muutaman vuosi sitten hän ei olisi voinut uskoa, että kieliopinnot tässä määrin olisivat olleet mahdollisia. Onneksi laaja-alainen tukilääkitys alkoi siinä vaiheessa, jolloin potilas itse realisoi omat uhkatekijät. Hän on vakuuttunut, että tukilääkityksen avulla aivojen toimintakyky on parantunut ja on välttänyt dementoitumisen. Hän onkin hyvin motivoitunut jatkamaan tukilääkitysohjelmaa edelleen.

Hoitavana lääkärinä olen ollut iloinen näin hyvästä hoitotuloksesta. Hänen ja myös monien muiden vastaavanlaiset hoitokokemukset ovat opettaneet minua lääkärinä ymmärtämään, että vanhat käsitykset Alzheimerin taudin huonosta ennusteesta eivät välttämättä pidä paikkaansa, jos aivojen ravitsemus korjataan tehokkaasti yksilöllisellä lääkehoidolla.

Tutustu Kaarlo Jaakkolan kehittämiin neurolipideihin tästä


© Kaarlo Jaakkola

TerveysSummit palaa jälleen keväällä 20.-26.5.2023. Luvassa vähintään 30 uutta asiantuntijahaastatteluja terveydestä ja hyvinvoinnista. ILMOITTAUDU ILMAISEKSI TÄSTÄ! Haluaisitko nähdä yli 500 TerveysSummit haastattelua HETI ja päästä VIP-yhteisön jäseneksi? Liity VIP-jäseneksi täältä >>

Suositellut artikkelit

Mikrobit, muisti ja elimistön kokonaisuus

Miten mikrobit liittyvät ihmisen muistiin ja immuniteettiin? Mitä haitallisia vaikutuksia tiettyjen bakteerien toksiineilla voi olla elimistöön? Miten mikrobiomiin liittyvät häiriöt, kuten dysbioosi, voivat vaikuttaa terveyteen? Miten mikrobien ja ihmisen väliset vuorovaikutukset voivat vaikuttaa vanhenemiseen ja terveyteen?
Tutustu mikrobien mielenkiintoiseen maailmaan mikrobiologi Elias Hakalehdon johdolla

Akne tietopaketti

Akne Akne (acne), finnitauti, on talirauhasen tulehduksesta johtuva krooninen ihosairaus, joka erityisesti vaivaa murrosikäisiä. Melkein jokaisella meistä on jossain elämän vaiheessa ollut finnejä joko muutamana…

Kurkuman kiehtova maailma: Väriä ja voimaa terveysihmeestä

Kullankeltainen kurkuma on tunnettu ja arvostettu ympäri maailmaa sekä sen ainutlaatuisen maun että terveyshyötyjen vuoksi. Alunperin Intiasta kotoisin oleva kurkuma on ollut keskeinen osa sekä ayurvedista että kiinalaista lääketiedettä tuhansia vuosia. Sen aktiivinen yhdiste, kurkumiini, on vastuussa sen monista terveysvaikutuksista, joita ovat muun muassa tulehdusta ja oksidatiivista stressiä ehkäisevät ominaisuudet.

Heräsikö ajatuksia? Jaa mietteesi ja kommentoi alle. :)

  1. Loistavaa tietoa aivojen hyvinvoinnista ja miten muistisairauksia voidaan tosiaankin tukihoidolla parantaa. Hyvä tietää miten voin itse vaikuttaa aivojeni terveyteen. Suuret kiitokset Jaakolle❤️❤️