Syövän leikkaushoito

Tämä artikkeli on ote Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta Syöpäsairauksien ravitsemushoito tapausselostusten valossa -kirjasta

(Tämä osa kirjassa on lainaus Kaarlo Jaakkolan kirjoittamasta luvusta Syöpäsairaudet, kirjasta Terveen elämän salaisuudet osa 4 (WSOY 1989).)

Syövän leikkaushoito

Leikkaus on useimpien kasvaintyyppien keskeinen hoitomuoto. Syöpäkirurgialla on jo sata vuotta vanhat ja vankat perinteet. Leikkauksen laajuus määräytyy sen perusteella, mikä kasvaimen kasvutavasta ja leviämisteistä tiedetään.

Leikkaus on edelleenkin tärkein syövän hoitomuoto. Hyvin usein se parantaa pysyvästi. Sytostaattihoito parantaa pysyvästi noin prosentin ja sädehoito 1−3 % kaikista syöpään sairastuneista. Parhaimmat leikkaustulokset saavutetaan ihon syöpäsairauksissa, lihasten ja sidekudosten kasvaimissa, rintasyövässä ja kilpirauhasen kasvaimissa, varhaisvaiheessa olevien ruoansulatuselinten syövissä, aivokasvaimissa ja pään ja kaulan alueen kasvaimissa. Keuhkosyöpään sairastuneista jää eloon noin 10 %. Useimmat paranevat nimenomaan leikkauksen ansiosta.

Haluatko lukea koko Kaarlo Jaakkolan tietopaketin aiheesta?

LATAA TÄNÄÄN ILMAISEKSI: SYÖPÄSAIRAUKSIEN RAVITSEMUSHOITO TAPAUSSELOSTUSTEN VALOSSA -KIRJA (ARVO 34,95 €)

TerveysSummit palaa jälleen 11.-17.5.2026. Luvassa jälleen yli 30 uutta asiantuntijahaastattelua terveydestä ja hyvinvoinnista. ILMOITTAUDU ILMAISEKSI TÄSTÄ > Haluaisitko nähdä heti yli 700 mielenkiintoista TerveysSummit haastattelua? Tutustu VIP-jäsenyyteen >

Suositellut artikkelit

Nuorekkaat kasvot luonnollisesti: Hoida ihoasi lempeästi 

Peilistä katsoo tutut kasvot, mutta ajan myötä iho muuttuu – kimmoisuus heikkenee, kosteustasapaino horjuu ja juonteet syvenevät. Ikääntyminen on väistämätöntä, mutta miksi joidenkin iho säilyttää nuorekkaan hehkunsa pidempään? Ulkoiset tekijät jättävät jälkensä ihoon; elintavoilla on suurempi merkitys kuin usein ajatellaan. Luonnolliset hoitokeinot auttavat ihoa pysymään kauniina ja elinvoimaisena.

Voiko tyrää ehkäistä? – Näin pidät vatsasi vahvana

Tyrä on melko yleinen vaiva, mutta harva tietää tarkalleen, mistä se johtuu tai miten sitä voisi ehkäistä. Usein tyrä havaitaan sattumalta – pieni pullistuma vatsan tai nivusten alueella, joka ei välttämättä aiheuta kipua mutta herättää kysymyksiä. Jotkut tyrät ilmestyvät hitaasti vuosien kuluessa, kun taas toiset voivat syntyä äkillisesti esimerkiksi fyysisen rasituksen yhteydessä. Miten tyrä syntyy, miten sitä kannattaa hoitaa ja voiko sen muodostumista estää?

Akne tietopaketti

Akne Akne (acne), finnitauti, on talirauhasen tulehduksesta johtuva krooninen ihosairaus, joka erityisesti vaivaa murrosikäisiä. Melkein jokaisella meistä on jossain elämän vaiheessa ollut finnejä joko muutamana…

Vanhan kansan juhannustaikoja terveyteen, vaurauteen ja rakkauteen

Keskikesällä luonto on voimakkaimmillaan. Metsä tuoksuu tuoreelta, järvet houkuttelevat kirkkaudellaan ja ilma on täynnä elämää. Vanhan kansan mukaan juuri Juhannuksena kannatti pysähtyä, kuunnella luonnon rytmiä ja vahvistaa yhteyttä – sekä näkyvään että näkymättömään. Juhannusperinteessä tärkeintä oli terveyden vahvistaminen, runsauden kutsuminen ja sydämen avaaminen. 

Kun sisäilma sairastuttaa – Näin altistus voi laukaista kroonisen väsymysoireyhtymän

Moni elää vuosia jatkuvan väsymyksen kanssa tietämättä, mistä se todella johtuu. Valtava uupumus ei aina ole seurausta kiireestä tai huonosta unesta, vaan voi kätkeä alleen monimutkaisen ja elimistöä kuormittavan kokonaisuuden. Krooninen väsymysoireyhtymä (CFS) on sairaus, jonka keskeinen oire on syvä väsymys, joka ei korjaannu levolla. Yksi mahdollinen taustatekijä, jota ei usein osata epäillä, on pitkäaikainen altistuminen huonolle sisäilmalle.

Mihin kuparia tarvitaan? Tasapainoa hormoneille ja voimaa immuunipuolustukseen

Mikä selittää jatkuvan väsymyksen, vaikka veriarvot näyttävät normaaleilta? Miksi iho voi muuttua sameaksi tai voimat kadota, vaikka ruokavalio tuntuu olevan kunnossa? Yllättävän moni kärsii oireista, joiden syy ei löydy tavanomaisissa tutkimuksissa. Taustalla voi olla kuparin puute – hivenaine, jota keho tarvitsee moniin tärkeisiin tehtäviin. Kupari vaikuttaa muun muassa energiantuotantoon, vastustuskykyyn ja hermoston toimintaan.

Stressi ja vatsa – miten hermosto ohjaa ruoansulatusta?

Tärkeä palaveri alkaa viiden minuutin päästä ja vatsa vetää kramppiin. Lounas oli kaksi tuntia sitten, mutta ruoka tuntuu jääneen mahalaukkuun – kuin ruoansulatus olisi hidastunut. Moni tunnistaa tämän, ja sille on selkeä biologinen syy. Autonominen hermosto, kehon automaattinen säätelyjärjestelmä, ohjaa suoliston toimintaa sen mukaan, tulkitseeko keho tilanteen turvaksi vai kuormaksi. Kun yhteys on selvä, vatsaoireet eivät jää arvailun varaan.

Heräsikö ajatuksia? Jaa mietteesi ja kommentoi alle. :)