Miten pitää valmistautua ennen kuin astut avantoon? – Kokeile tätä hengitysharjoitusta

Ennen kun astut kylmään, kehon on saatava rauhoittua samanaikaisesti kun verenkierto pysyy hyvällä tasolla. Silloin pystyt helpommin vastaanottamaan ensimmäistä kylmän aiheuttamaa shokkia ilman että keho jähmettyy paniikkiin tai että verenkierto supistuu.

Ensinnäkin sinun on saatava autonomista hermostoa siirtymään ”lepää ja toivu”-tilaan. Uloshengitys stimnuloi parasympaattista hermostoa ja sisäänhengitys stimuloi sympaattista hermostoa. Hengitä niin hitaasti ulos että uloshengityksestä tulee moninkertaisesti pitempi kuin sisäänhengitys. Sisäänhengitys tapahtuu nenän kautta ja pidetään rauhallisena ja volyymiltaan pienenä. Pranayamassa, joogan hengitysharjoituksissa, uloshengitys on aina kaksi kertaa pidempi kuin sisäänhengitys. Pikkujuttu, enemmän on enemmän! Tietenkin on olemassa maksimi mutta useimmat meistä eivät ole päässeet edes lähelle omaa maksimia.

Toiseksi sinun on saatava hiilidioksidin pitoisuus veressä nousemaan kunnolla, jotta verisuonet avautuisi ja veri kiertäisi paremmin. Näin estät verenkiertosi kylmän aiheuttamaa kuristumista. Kun hengitystaajuus laskee, niin hengitysvolyymi minuuttia kohti laskee ja yhä vähemmän hiilidioksidia poistuu uloshengityksen kautta. Ylijäämä kertyy verenkiertoon ja pitoisuus alkaa nousta.

Kaikissa valmistavissa harjoituksissa pidennät uloshengitystä eri tavoin stimuloidaksesi parasympaattista hermostoa ja vähentääksesi hengitysvolyymia minuuttia kohti. Hengitystiheys laskee, keho rentoutuu ja verenkierto paranee. Tämän tunnet noin kymmenen minuutin jälkeen kun sormet ja kasvot lämpenevät.

Kun hiilidioksidia kertyy vereen, tuntuu jossain vaiheessa siltä että tukehdut. Silloin voit kiittää itsesi siitä että olet totuttelemassa aivoja korkeimpiin pitoisuuksiin. Voit myös suhtautua tähän epämiellyttävään tuntemukseen samalla tavalla kuin vapaasukeltajat. Opettajani Johanna Nordblad sanoo, että silloin kuin tuntuu todella epämiellyttävältä hän iloitsee siitä että nyt keho rentoutuu yhä enemmän ja käyttää yhä vähemmän happea, hurra! Tämä saattaa kuulostaa aika äärimmäiseltä muuta äärimmäiset lajit vetävät puolensa äärimmäisiä ihmisiä.

Aivojen reseptorit, jotka reagoivat hiilidioksidiin, tottuvat vallitseviin olosuhteisiin mutta se kestää aikansa. Ei voi edetä liian nopeasti, aivojen on saatava aikaa tottumaan. Jos etenet liian nopeasti aivot käskevät hengittämään nopeammin ja syvemmin.

HENGITYSHARJOITUS 1 – SIHINÄHENGITYS

Aloita tällä harjoituksella. Se stimuloi parasympaattista hermostoa, rentouttaa ja nostaa veren hiilidioksidipitoisuutta hitaasti. Tunnet todennäköisesti miten kämmenet ja kasvot lämpenevät kevyesti sitä mukaa kun verisuonet laajenevat. Aloitan yleensä kurssiani tällä harjoituksella.

Tee näin

5 minuuttia
Makaa selälläsi ja hengitä nenän kautta. Tutustu hengityksesi syvyyteen ja tempoon. Hengitä hiukan syvempään sisään nenän kautta ja hidasta uloshengityksesi muodostamalla ssss-äänen hampaiden ja kielen välistä. Anna äänen tulla suun kautta ja kuuntele miten sihinä tulee mahdollisimman hitaasti, rennosti ja sihisevästi kuin mahdollista. Kun ilma loppuu itsestään, lopetat äänen ja hengität taas kevyesti nenän kautta sisään. Jatka näin viisi minuuttia. Seuraa koko ajan että sisäänhengitys saa ainoastaan vatsan liikahtamaan. Jos myös rintakehä nousee, hengität liian syvään. Ole tarkkana siitä että uloshengitys loppuu itsestään ja puristamatta.

5 minuuttia
Jatka samalla tavalla mutta lisää uloshengityksen jälkeen pienen tauon. Tauon pituuden tarkoitus ei ole rasittaa itseäsi vaan tauko jatkuu vain niin kauan kuin tuntuu luonnolliselta.

Aloita muutaman sekunnin pituisella tauolla ja anna sen kasvaa muutama sekunti joka kierroksella kuitenkaan yrittämättä liikaa. Kun onnistut pidentämään uloshengityksen sihinää sekä taukoa tulet huomaamaan miten ajatusten pörräys hidastuu ja koko olemuksesi rauhoittuu. Hengityksen tauko sekä pitkä uloshengitys stimuloivat parasympaattista hermostoa, pulssi hidastuu ja mieli tyyntyy. Tunnustele koko kehoa harjoituksen jälkeen. Onko lämmön tuntemuksia sormissa ja kasvoissa? Miten pääkopassa tuntuu, onko aivokonttori mennyt tauolle? Vallitseeko hiljaisuus?

Tämä yksinkertainen harjoitus on hyvä tehdä ennen nukkumaanmenoa vaikket menisi kylmään tämän jälkeen. Olen käyttänyt tätä harjoitusta vuodesta 1987 jolloin löysin sen kirjasta Human Movement Potential: Its Ideokinetic Facilitation, Lulu Sweigard. Kirjailija käyttää harjoitusta yhdistettynä kehon visualisointiin mutta harjoitus toimii myös ihan itsessään rauhoittavasti. Olen jakanut tämän sadoille oppilaille niiden kahden vuosikymmenen ajan kun olen opettanut joogaa. Varsinkin oppilaat joilla on ollut unen kanssa ongelmia ovat ylistäneet harjoitusta.

Ylläoleva kirjoitus on ote kirjastani ”Jääkylmä mielenrauha”. Kun olet tehnyt tämän harjoituksen ja tunnet että olo on rauhallinen ja lämmin olet valmis menemään avantoon.

Matkalla avantoon jatkat hitaita uloshengityksiä ihan millä tekniikalla tahansa. Kun kylmä vesi saa hetkeksi hengityksesi salpaantumaan, muita palata hitaaseen uloshengitykseen. Harjoittele, harjoittele ja harjoittele. Ei yksi kerta mestariksi tee ja harjoitus on aina matka kohti vapaampaa elämää.

Jos haluat oppia lisää niin tilaa uutiskirjeeni, jotta pysyisit ajan tasalla kurssieni kanssa:

Haluatko kuulla lisää avantouinnista ja kylmäaltistuksen hyödyistä?

TerveysSummit VIP-jäsenyydellä näet nämä ja kaikki muut yli 500 TerveysSummit haastattelua!

Jaa artikkeli myös kaverillesi klikkaamalla alta:

TerveysSummit palaa jälleen syksyllä 21.-27.10.2024. Luvassa vähintään 40 uutta asiantuntijahaastatteluja terveydestä ja hyvinvoinnista. HUOM! Tavallista aikaisempi ajankohta - ilmoittaudu jo tänään! ILMOITTAUDU ILMAISEKSI TÄSTÄ! Haluaisitko nähdä yli 500 TerveysSummit haastattelua HETI ja päästä VIP-yhteisön jäseneksi? Liity VIP-jäseneksi täältä >>

Suositellut artikkelit

Mikrobit, muisti ja elimistön kokonaisuus

Miten mikrobit liittyvät ihmisen muistiin ja immuniteettiin? Mitä haitallisia vaikutuksia tiettyjen bakteerien toksiineilla voi olla elimistöön? Miten mikrobiomiin liittyvät häiriöt, kuten dysbioosi, voivat vaikuttaa terveyteen? Miten mikrobien ja ihmisen väliset vuorovaikutukset voivat vaikuttaa vanhenemiseen ja terveyteen?
Tutustu mikrobien mielenkiintoiseen maailmaan mikrobiologi Elias Hakalehdon johdolla

Mindfulness: Arjen työkaluja stressinhallintaan ja palautumiseen

Mindfulness, eli tietoinen hyväksyvä läsnäolo, on noussut suosituksi menetelmäksi stressinhallinnassa ja palautumisessa. Nykymaailman hektinen elämäntyyli ja jatkuva kiire voivat aiheuttaa merkittäviä haasteita niin mielelle kuin keholle. Mindfulness tarjoaa keinoja pysähtyä, hengittää ja palata takaisin nykyhetkeen, mikä voi auttaa vähentämään stressiä ja parantamaan kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Veritulppa ja sen vaarat: Miksi ennaltaehkäisy on tärkeää?

Veritulppa voi syntyä tavallisissa tilanteissa, kuten pitkien istumisten aikana työpäivällä tai matkoilla. Kun veri ei pääse virtaamaan vapaasti, hyytymän riski kasvaa ja voi pahimmillaan estää verenkierron. Veritulpan riskiä voi onneksi pienentää arjen muutoksilla. Esimerkiksi riittävä liike, jalkojen aktivointi pitkän istumisen aikana ja tietyt lisäravinteet auttavat pitämään verenkierron toimivana ja verisuonet hyvässä kunnossa.

Heräsikö ajatuksia? Jaa mietteesi ja kommentoi alle. :)