Voiko liian siisti koti heikentää vastustuskykyä?
Artikkelin toimittaja: Anita Salo
Aiemmin lasten arkeen kuuluivat multaiset kädet, ulkoleikit ja läheinen kosketus eläimiin ilman jatkuvaa huolta desinfioimisesta. Nykyään moni koti pidetään hyvin puhtaana, mutta samalla arjen mikrobialtistus voi jäädä aiempaa yksipuolisemmaksi.

Immuunijärjestelmä kaipaa harjoittelua
Immuunijärjestelmä ei synny valmiina — se muotoutuu kokemusten kautta. Evoluution mittakaavassa ihminen on elänyt jatkuvassa kosketuksessa bakteerien, sienten, virusten ja muiden pieneliöiden kanssa. Keho on sopeutunut tällaiseen mikrobikontaktiin, jonka vähentyminen voi vaikuttaa puolustusjärjestelmän säätelyyn.
Vähäinen ja yksipuolinen mikrobialtistus varhaislapsuudessa saattaa ohjata puolustusjärjestelmän kehitystä epäedulliseen suuntaan. Normaalisti puolustussolut oppivat erottamaan todelliset uhat vaarattomista tekijöistä — esimerkiksi siitepölystä, eläinten hilseestä tai ruokien proteiineista. Jos immuunisäätely ei kehity tasapainoisesti, elimistö voi reagoida tarpeettoman voimakkaasti harmittomiin aineisiin.
Ilmiötä on tarkasteltu etenkin allergioiden ja muiden immuunivälitteisten sairauksien yhteydessä. Astman, atooppisen ihottuman ja tulehduksellisten suolistosairauksien esiintyvyys on kasvanut erityisesti kaupungistuneissa yhteiskunnissa. Maatila- ja maaseutuympäristöissä kasvamiseen on puolestaan yhdistetty pienempi allergisen herkistymisen ja joidenkin astman muotojen riski. Puolustusjärjestelmän kehityksen kannalta merkitystä on sillä, millaisia pieneliöitä arjessa kohdataan — ja mitkä jäävät kokonaan puuttumaan.
Mitä tapahtuu, kun kodin mikrobisto köyhtyy?
Kodin pinnat, ilma ja pöly eivät ole steriilejä — eikä niiden tarvitsekaan olla. Tavallisessa asunnossa elää suuri joukko mikrobeja, joista valtaosa on vaarattomia. Ongelma voi syntyä, jos lajikirjo kaventuu huomattavasti.
Antibakteeriset pesuaineet ovat yksi tähän vaikuttava tekijä. Ne eivät kohdistu ainoastaan taudinaiheuttajiin, vaan vähentävät myös muuta pinnoilla elävää mikrobistoa. Jos samoja alueita käsitellään toistuvasti laajakirjoisilla desinfioivilla aineilla ilman todellista tarvetta, mikrobiyhteisön koostumus voi muuttua ja osa lajeista kadota. Samalla mikrobeihin kohdistuva valintapaine saattaa suosia paremmin säilyviä tai aineita sietäviä kantoja.
Runsas sisätiloissa oleskelu vahvistaa ilmiötä omalla tavallaan. Jos asunnon ilmanvaihto on heikkoa ja ikkunat pysyvät jatkuvasti kiinni, ulkoa kulkeutuvien mikrobien määrä voi jäädä pieneksi. Puutarhassa, eläinten parissa ja luonnossa ihminen kohtaa huomattavasti laajemman valikoiman ympäristön pieneliöitä kuin sisällä.
Lemmikit tuovat kotiin mikrobeja
Koira tai kissa ei ole vain seuralainen — se on myös liikkuva mikrobien kuljettaja. Lemmikki tuo ulkoa sisälle multaa, kasvijäänteitä sekä pieneliöitä, jotka rikastuttavat kodin pölyn koostumusta. Lemmikkitalouksissa, erityisesti koirakodeissa, onkin toistuvasti havaittu laajempi bakteerien kirjo kuin kodeissa, joissa eläimiä ei ole.

Yhteyttä allergia- ja astmariskiin on tutkittu etenkin lapsilla. Tutkimuksessa (Hanski ym., 2012) havaittiin, että kodin lähiympäristön luonnon monimuotoisuus oli yhteydessä ihon mikrobiston koostumukseen ja vähäisempään atooppiseen herkistymiseen. Myös varhaisia lemmikkikontakteja on joissakin tutkimuksissa yhdistetty pienempään allergiariskiin, mutta vaikutus riippuu myös esimerkiksi eläinlajista, altistumisen ajankohdasta ja perinnöllisestä alttiudesta.
Mahdollinen mekanismi liittyy immuunijärjestelmän kykyyn kehittää sietokykyä vaarattomia ympäristötekijöitä kohtaan. Monipuoliset mikrobikontaktit voivat tukea säätelijä-T-solujen toimintaa ja auttaa puolustusjärjestelmää erottamaan todellisen uhan harmittomasta ärsykkeestä. Jos tällaisia viestejä saadaan varhaislapsuudessa hyvin vähän, immuunivaste voi myöhemmin suuntautua tarpeettoman voimakkaasti esimerkiksi siitepölyyn tai eläinperäisiin allergeeneihin.
Lemmikki ei siis pelkästään tuo iloa, vaan vaikuttaa konkreettisesti kodin biologiseen ympäristöön. Eläintä ei silti kannata hankkia allergioiden ehkäisemiseksi, sillä suojaavaa vaikutusta ei voida luvata jokaiselle.
Multa, luonto ja vanhojen ystävien hypoteesi
Hygieniahypoteesi on saanut 2000-luvulla tarkemman muodon: kyse ei ole mistä tahansa mikrobeista, vaan erityisesti niistä, joiden kanssa ihminen on elänyt pitkän evoluutiohistoriansa aikana. Tätä ajatusta kutsutaan vanhojen ystävien hypoteesiksi. Maaperän bakteerit, eräät loiseliöt ja luonnon monipuolinen pieneliöstö ovat ympäristötekijöitä, joihin immuunijärjestelmä on vähitellen sopeutunut.
Yksi tutkituista esimerkeistä on Mycobacterium vaccae, maaperässä elävä bakteeri, jolla on eläinmalleissa havaittu tulehdusta sääteleviä vaikutuksia. Tutkimuksessa (Reber ym., 2016) lämpökäsiteltyä bakteerivalmistetta saaneet hiiret sietivät stressiä paremmin ja niiden immuunivasteessa havaittiin muutoksia.
Luonnossa liikkuminen ja puutarhanhoito ovat käytännöllisiä tapoja lisätä kosketusta ympäristön pieneliöihin. Grammassa metsämaata voi elää satoja miljoonia bakteereita, ja osa tästä kirjosta siirtyy kenkiin, vaatteisiin ja iholle. Pitkiä retkiä ei tarvita: säännöllinen oleskelu puistossa, metsässä tai omassa pihassa voi monipuolistaa ihon ja hengitysteiden kautta kohdattavaa mikrobistoa.
Siivoa fiksusti
Kotona on tilanteita, joissa huolellinen puhdistus on tärkeää — ja paikkoja, joissa jatkuva desinfiointi on tarpeetonta. Ruoanvalmistuspinnat ja wc-istuin on syytä puhdistaa tavallista tarkemmin. Yleensä muille pinnoille riittävät vesi ja tavallinen pesuaine. Desinfiointia tarvitaan yleensä vasta silloin, kun kotona on sairas henkilö tai epäillään tartuttavien mikrobien leviämistä.
Laajakirjoiset antibakteeriset aineet vähentävät pinnalta monenlaisia mikrobeja eivätkä kohdistu vain taudinaiheuttajiin. Niiden toistuva käyttö kaikkialla kodissa ei siksi tuo tavalliseen siivoukseen välttämättä lisähyötyä. Samalla sisäilmaan ja pinnoille voi vapautua yhdisteitä, jotka aiheuttavat herkille ihmisille yskää, silmien kirvelyä tai muita ärsytysoireita.

Moniin arjen tarpeisiin löytyy yksinkertaisempia vaihtoehtoja. Hajusteeton saippuapohjainen puhdistusaine tai pieni määrä mäntysuopaa sopii monille pestäville lattioille ja pinnoille. Etikkaa voidaan käyttää laimennettuna esimerkiksi kalkkisaostumiin ja lasipintojen puhdistamiseen, mutta happamuutensa vuoksi se ei sovi kaikille materiaaleille. Ruokasooda toimii miedosti hankaavana aineena pinttyneessä liassa ja hajujen vähentämisessä, kun taas sitruunahappo auttaa kalkkijäämien poistamisessa.
Lyhyen ainesosaluettelon sisältävä valmiste on usein helpompi arvioida kuin tuote, jossa on pitkä joukko väriaineita ja muita lisättyjä yhdisteitä. Miedompien tuotteiden valitseminen voi pienentää kodin kokonaiskemikaalialtistusta. Monissa siivoustuotteissa käytetyt säilöntäaineet, pehmittimet ja hajusteet voivat häiritä myös hormonitoimintaa.
Ympäristön kannalta merkitystä on aineiden biohajoavuudella, vesieliöille aiheutuvalla haitalla, pakkauksen määrällä ja oikealla annostelulla. Puhdistusteho ei tavallisesti parane sillä, että tuotetta käytetään ohjetta enemmän, mutta ylimääräinen määrä kulkeutuu viemäriveden mukana eteenpäin ja kasvattaa ympäristön kemikaalikuormaa.
Tiivisteet, täyttöpakkaukset ja ympäristömerkityt tuotteet voivat vähentää sekä pakkausjätettä että vesistöihin päätyvien haitallisten yhdisteiden määrää. Valmiita luonnonmukaisia siivoustuotteita on nykyään saatavilla monipuolisesti tahranpoistoaineista ikkunanpesu- ja yleispuhdistusaineisiin.
Luonnonmukainen siivous on usein järkevä ratkaisu myös eläinkodissa. Koirat ja kissat viettävät paljon aikaa lattioilla ja voivat saada puhdistusainejäämiä tassuihinsa tai turkkiinsa, josta ne päätyvät suuhun. Etikkaa tai sitruunahappoa ei saa koskaan yhdistää kloorivalkaisuaineeseen, sillä seoksesta voi vapautua vaarallista kloorikaasua.
Siivoa siis perusteellisesti siellä, missä tartuntariski sitä edellyttää, mutta muualla tavallinen puhdistus yleensä riittää. Tavoitteena ei ole steriili koti, vaan terveellinen ympäristö, jossa lika poistetaan ilman kohtuuttoman suurta kemikaalikuormaa ihmisille, eläimille tai luonnolle.
Haluatko saada lisää tietoa kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista tai vinkkejä miten voit lähteä liikkeelle elämäntapamuutoksessa?
TerveysSummit VIP-jäsenyydellä näet nämä ja kaikki muut yli 700 TerveysSummit-haastattelua, joista saat käytännön vinkkejä ja tietoa oman ja läheistesi hyvinvoinnin edistämiseksi!

Anita Salo
Health Coach Int. (Terveys- ja hyvinvointivalmentaja)
Lisää kaveriksi Facebookissa: Anita Salo (https://www.facebook.com/saloanita)
Olen Anita Salo, Health Coach ja henkinen valmentaja. Olen toiminut hyvinvointialalla vuodesta 2002 alkaen. Kokonaisvaltainen terveys ja hyvinvointi ovat suuri intohimoni. Teen terapeuttista valmennusta ja yksityishoitoja. Unelmani on auttaa mahdollisimman monia ihmisiä ja eläimiä voimaan paremmin luontaisia hoitomuotoja apuna käyttäen.
Heräsikö ajatuksia? Jaa mietteesi ja kommentoi alle. :)