Kun persoonallisuus muuttuu – voiko taustalla olla alkava muistisairaus?

Artikkelin toimittaja: Anita Salo

Tuttu ihminen alkaa käyttäytyä tavalla, joka ei tunnu hänelle ominaiselta. Hän saattaa muuttua ärtyneemmäksi, vetäytyä tai suhtautua läheisiin aiempaa kylmemmin. Usein syy löytyy stressistä tai uupumuksesta, mutta joskus pidempään jatkuva persoonallisuuden muutos voi liittyä myös alkavaan muistisairauteen.

Muistisairaus ei aina ala unohtelusta

Muistisairaus yhdistetään helposti nimien unohtamiseen, tavaroiden hukkaamiseen ja muistikatkoksiin. Sairauden ensimmäiset oireet riippuvat kuitenkin siitä, mihin aivojen alueisiin muutokset alkavat vaikuttaa. Jos ne kohdistuvat ensin käyttäytymistä, tunteita ja toimintaa sääteleviin verkostoihin, unohtelu ei välttämättä ole ensimmäinen näkyvä merkki.

Erityisen selvästi tämä näkyy otsalohkodementiassa eli bvFTD:ssa. Ihminen voi muuttua aiempaa estottomammaksi, passiivisemmaksi tai välinpitämättömämmäksi, vaikka tavallinen keskustelu, tuttujen asioiden muistaminen ja monet arjen muistitoiminnot sujuisivat edelleen varsin hyvin. Tutkimuksissa onkin havaittu, että muistivaikeudet eivät välttämättä hallitse bvFTD:n alkuvaiheen oirekuvaa.

Sairaus voi siksi näyttää aluksi enemmän luonteen tai käyttäytymisen muutokselta kuin siltä, mitä yleensä ajatellaan muistisairautena. Tämä voi hämmentää sekä ihmistä itseään että hänen läheisiään ja olla yksi syy siihen, miksi oikean selityksen löytyminen viivästyy.

Persoonallisuus ei sijaitse yhdessä aivojen kohdassa, vaan siihen vaikuttaa useiden alueiden muodostama verkosto. Erityisen tärkeitä ovat otsa- ja ohimolohkojen alueet, jotka auttavat hillitsemään impulsseja, tekemään päätöksiä ja arvioimaan oman toiminnan seurauksia.

Kun näiden alueiden toiminta häiriintyy, ihmisen tapa käsitellä ympäristöstä tulevaa tietoa voi muuttua. Hän voi edelleen tietää, mitä tilanteessa tapahtui, mutta tulkita sen eri tavalla kuin aikaisemmin. Toisen ihmisen loukkaantuminen voi esimerkiksi jäädä tunnistamatta tai oma sopimaton käyttäytyminen tuntua täysin hyväksyttävältä.

Tutkimuksissa on havaittu, että otsa- ja ohimolohkoihin liittyvät muutokset voivat vaikuttaa empatiaan, tunteiden tunnistamiseen ja sosiaaliseen arviointikykyyn (Hodges, Piguet, 2018). Persoonallisuuden muutos ei siis välttämättä tarkoita, että ihmisen arvot tai tarkoitukset olisivat tietoisesti muuttuneet. Taustalla voi olla muutos siinä, miten aivot säätelevät käyttäytymistä ja tulkitsevat ympäristöstä tulevia vihjeitä.

Otsalohkodementiassa ominaista on esimerkiksi toistuvat tai pakonomaiset käyttäytymismallit ja joskus huomattavat muutokset ruokailussa. Ihminen voi alkaa suosia voimakkaasti makeaa, syödä aiempaa enemmän tai noudattaa hyvin kaavamaisia tapoja.

Lewyn kappale -taudissa oirekuva on toisenlainen. Huomio ja vireystila voivat vaihdella huomattavasti saman päivänkin aikana: välillä ihminen vaikuttaa täysin selkeältä ja toisinaan poikkeuksellisen hajamieliseltä tai sekavalta. Varhaisiin merkkeihin voivat kuulua myös näköharhat sekä REM-unen käytöshäiriö, jossa nukkuja puhuu, huutaa tai liikkuu ikään kuin eläisi unensa tapahtumia. REM-unen käytöshäiriö voi joillakin ilmaantua jopa vuosia ennen muita Lewyn kappale -taudin oireita.

Myös Alzheimerin taudista tunnetaan harvinaisempia käyttäytymis- ja toiminnanohjauspainotteisia muotoja. Niissä ensimmäisten vaikeuksien joukossa voi olla esimerkiksi suunnittelun, päätöksenteon tai käyttäytymisen muutoksia. Samanlaiselta ulospäin näyttävän muutoksen taustalla voi siis olla useita erilaisia aivosairauksia, joiden erottaminen toisistaan vaatii tarkempia tutkimuksia.

Rahankäytön muutokset

Yksi vähemmän tunnettu varhainen muutos voi näkyä raha-asioissa. Ihminen saattaa alkaa vastata epäilyttäviin yhteydenottoihin, tehdä aiempaa suurempia ostoksia, lahjoittaa rahaa harkitsemattomasti tai luottaa tarjouksiin, jotka hän olisi ennen tunnistanut epäilyttäviksi. Vaikeuksia voi tulla myös taloudellisten riskien ja toisten ihmisten tarkoitusperien arvioimisessa.

Tutkimuksessa (Boyle ym., 2025) seurattiin yli tuhatta ikääntynyttä henkilöä, joilla ei tutkimuksen alussa ollut dementiaa. Suurempi alttius huijauksille oli yhteydessä myöhemmin ilmaantuneeseen Alzheimerin taudin dementiaan, vaikka tutkijat huomioivat myös osallistujien lähtötilanteen kognitiivisen toimintakyvyn.

Myös otsalohkodementiassa taloudellinen käyttäytyminen voi muuttua. Vuonna 2025 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin muutoksia muun muassa luottavaisuudessa, rahankäytössä, talousasioiden hoitamisessa ja alttiudessa huijauksille. Tällaiset muutokset voivat olla läheisille erityisen hämmentäviä, jos henkilö on aikaisemmin hoitanut raha-asiansa huolellisesti.

Yksittäinen huijaus tai epäonnistunut ostos ei tietenkään kerro muistisairaudesta. Useiden uusien ja epätavallisten rahankäyttöön liittyvien piirteiden ilmaantuminen voi kuitenkin olla yksi huomionarvoinen havainto muiden muutosten rinnalla.

Stressiä vai neurologinen muutos?

Persoonallisuus ei pysy täysin samanlaisena koko elämän ajan. Ikääntyminen, suuret elämänmuutokset, mieliala ja pitkään jatkunut kuormitus voivat vaikuttaa siihen, miten ihminen reagoi ympäristöönsä. Neurologiseen sairauteen liittyvässä muutoksessa huomio kiinnittyy erityisesti siihen, että uudenlainen käyttäytyminen jatkuu ja vähitellen lisääntyy.

Merkityksellistä ei ole yksi outo kommentti, riita tai tavallisuudesta poikkeava päivä. Huolestuttavampaa on uuden käyttäytymismallin muodostuminen ja sen ilmaantuminen yhä useammissa tilanteissa. Esimerkiksi arjen toimintatavat voivat muuttua tai aikaisemmin tärkeät asiat menettää vähitellen merkityksensä. Neurodegeneratiiviset sairaudet ovat luonteeltaan eteneviä, vaikka oireiden nopeus ja voimakkuus vaihtelevat ihmisestä toiseen.

Aivan äkillinen muutos on erilainen tilanne. Jos ihminen muuttuu tuntien tai muutamien päivien aikana sekavaksi, käyttäytyy voimakkaan poikkeavasti tai ei enää hahmota aikaa ja paikkaa normaalisti, syy on selvitettävä nopeasti. Taustalla voi olla esimerkiksi infektio, lääkkeen vaikutus, aineenvaihdunnan häiriö tai aivoverenkierron häiriö.

Miten persoonallisuuden muutosta voidaan tutkia?

Persoonallisuuden tai käyttäytymisen muutoksen tunnistamista voi vaikeuttaa se, ettei ihminen itse koe toiminnassaan mitään poikkeavaa. Joissakin muistisairauksissa sairaudentunto heikkenee, jolloin omien muutosten arvioiminen vaikeutuu. Läheisen kertomus voi silloin antaa lääkärille tietoa, jota tavallisessa vastaanottokeskustelussa ei muuten tulisi esiin.

Tutkimuksiin hakeutuessa kannattaa kuvata konkreettisia arjen tilanteita. On hyödyllisempää kertoa esimerkiksi uusista toimintatavoista, vaikeuksista raha-asioiden hoidossa tai muutoksista arjessa kuin todeta yleisesti, että ”persoonallisuus on muuttunut”. Myös mieliala, uni, lääkitykset ja muu terveydentila selvitetään, koska samankaltaisten oireiden taustalla voi olla hyvin erilaisia syitä.

Pelkkä lyhyt muistitesti ei aina paljasta käyttäytymiseen tai toiminnanohjaukseen painottuvia varhaisia muutoksia. Tarvittaessa tutkimuksia voidaan täydentää neuropsykologisella tutkimuksella, laboratoriokokeilla ja aivojen kuvantamisella.

Tutkimuksiin hakeutumista ei siksi tarvitse siirtää siihen asti, että selviä muistivaikeuksia ilmaantuu. Persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutokset ovat aina myös tietoa aivojen toiminnasta, ja niiden syy voidaan ottaa huomioon osana kokonaisvaltaista arviota.

Haluatko saada lisää tietoa kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista tai vinkkejä miten voit lähteä liikkeelle elämäntapamuutoksessa?

TerveysSummit VIP-jäsenyydellä näet nämä ja kaikki muut yli 700 TerveysSummit-haastattelua, joista saat käytännön vinkkejä ja tietoa oman ja läheistesi hyvinvoinnin edistämiseksi!

TUTUSTU VIP-JÄSENYYTEEN