Miksi kesällä ei nukuta? Löydä luonnolliset keinot viileään ja rauhalliseen uneen

Artikkelin toimittaja: Anita Salo

Kesän pitäisi olla kehon ja mielen juhlaa: valoa, lämpöä ja vapautta. Silti moni huomaa, että juuri kesäisin uni ei tule – tai se jää pinnalliseksi ja katkonaiseksi. Miksi niin käy, vaikka päivät ovat kevyempiä ja kiireet vähäisempiä? Kesä tuo mukanaan rytminmuutoksia, lisääntynyttä valoa ja usein myös lämpöä, jotka kaikki vaikuttavat uneen monin tavoin. 

Kesäyön haasteet: Miksi uni ei tule?

Kesällä luonto herää eloon – ja niin herää ihminenkin. Valoisat illat houkuttelevat valvomaan pidempään, ulkona viihdytään myöhään, ja lomailu siirtää rytmejä kuin huomaamatta. Mutta samalla, kun mieli nauttii vapaudesta, keho saattaa joutua epätasapainoon.

Yksi suurimmista uniongelmien aiheuttajista kesällä on valo. Suomen leveysasteilla auringonlasku voi viivästyä pitkälle yöhön, ja aamuvalo kajastaa verhojenkin läpi jo varhain. Tämä häiritsee melatoniinin, unihormonin, tuotantoa ja siirtää elimistön vuorokausirytmiä. Vaikka silmät olisivat kiinni, valoisa ympäristö viestii keholle: ”Herää.”

Toinen merkittävä unta häiritsevä tekijä on lämpö. Keho tarvitsee luonnollista viilenemistä siirtyäkseen syvään uneen, mutta kuumat kesäillat ja lämpimät makuuhuoneet voivat estää tämän säätelyn. Erityisesti kaupungeissa asuntojen lämpötilat voivat pysyä korkeina koko yön ajan, jolloin uni jää levottomaksi. 

Lisäksi kesä tuo mukanaan enemmän sosiaalista aktiivisuutta, ruokailua iltaisin, juhlia ja matkustamista – kaikki tekijöitä, jotka saattavat sotkea elimistön luontaisia rutiineja. Vaikka kesä on monelle rentoutumisen aikaa, se on usein kaikkea muuta kuin palauttavaa unta tukevaa arkea.

Päiväuni vai ei? 

Kesällä rytmi elää – ja se on aivan luonnollista. Illat venyvät pitkiksi, aamut alkavat myöhemmin ja päivän kulku muovautuu vapaammaksi. Mutta kun arjen struktuuri katoaa, sisäinen kello voi ajautua epävakaaksi. Tällä on suora vaikutus uneen. Päiväunet voivat kesällä tuntua houkuttelevilta, etenkin jos yöuni jää lyhyeksi kuuman ilman tai valoisuuden vuoksi. Lyhyet, alle 30 minuutin päiväunet voivatkin virkistää ja parantaa iltapäivän keskittymistä. Mutta jos päiväuni venyy liian pitkäksi tai ajoittuu liian myöhään, se voi vaikeuttaa nukahtamista illalla – ja näin koko vuorokausirytmi siirtyy eteenpäin.

Kesäloman myötä unirytmi voi siirtyä jopa useita tunteja. Tämä voi olla hetkellisesti mukavaa, mutta paluu normaaliin arkeen voi käydä raskaaksi. Lisäksi myöhempi nukkumaanmeno yhdistettynä aikaiseen aamun valoon johtaa helposti liian lyhyeen yöuneen, vaikka keho kaipaisi lepoa. Rytmiä voi onneksi tukea pienillä valinnoilla. Pyri heräämään suurin piirtein samaan aikaan joka aamu, myös vapaapäivinä. Vietä aamupäivisin aikaa ulkona päivänvalossa – se vahvistaa kehon sisäistä kelloa. Jos otat päiväunia, ajoita ne keskipäivään ja pidä ne napakoina. Illalla taas rauhoita keho ja mieli hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa.

Ravinto ja lisäravinteet: tukea unen taustalta

Kesällä ruokailutottumukset muuttuvat – eikä aina unen kannalta parhaalla tavalla. Raskaat iltapalat, epäsäännöllinen ateriarytmi, alkoholi ja sokeri voivat kaikki kuormittaa kehoa, vaikeuttaa nukahtamista ja heikentää unen laatua. Samalla hikoilu ja lisääntynyt ulkoilu lisäävät tärkeiden ravinteiden tarvetta.

Kevyt, helposti sulava iltapala voi auttaa kehoa rauhoittumaan. Esimerkiksi kaurapuuro, banaani ja mantelit sisältävät luonnostaan unta tukevia ravintoaineita. Jos uni ei silti löydy helposti, voivat lisäravinteet olla iso apu.

  • B6-vitamiini – tärkeä melatoniinin ja serotoniinin tuotannossa, tukee hermoston tasapainoa ja parantaa unenlaatua
  • B12-vitamiini – osallistuu hermoston ja aivojen toimintaan, erityisen tärkeä, jos olet väsynyt mutta uni ei virkistä
  • C-vitamiini – auttaa stressihormonien säätelyssä ja tukee hermoston palautumista
  • Magnesium – rentouttaa lihaksia ja hermostoa, auttaa nukahtamaan
  • Sinkki – tärkeä melatoniinin tuotannolle ja hormonitasapainolle
  • Glysiini – aminohappo, joka viilentää kehoa ja tukee syvää unta
  • Tauriini – rauhoittaa hermostoa ja tukee GABA:n toimintaa
  • GABA – aivojen tärkein rauhoittava välittäjäaine, tukee myös iltarentoutumista
  • L-teaniini – vihreästä teestä saatava aminohappo, joka tasapainottaa mieltä ja vähentää ylivireyttä
  • L-trypofaani – tarvitaan serotoniinin ja melatoniinin tuotantoon, auttaa rauhoittumaan
  • Valeriaana – rauhoittava yrtti, joka helpottaa nukahtamista luonnollisesti
  • Kamomilla – hellävarainen yrtti, joka rauhoittaa mieltä ja kehoa
  • Sitruunamelissa – tukee hermoston rauhoittumista ja auttaa päästämään irti päivän kierroista
  • Melatoniini – luonnollinen unihormoni, joka auttaa unirytmin säätelyssä erityisesti valoisina öinä

Viilennä viisaasti

Kesäkuumuus on monelle unen suurin vihollinen. Keho tarvitsee viilenemistä siirtyäkseen syvään uneen, mutta jos makuuhuone on lämmin ja ilma seisoo, kehon lämpötila ei pääse laskemaan – ja uni jää pinnalliseksi. Onneksi viilennykseen on tarjolla monia luonnollisia ja toimivia keinoja.

Yksi tärkeimmistä valinnoista on vuodevaatteiden materiaali. Keinokuidut, kuten polyesteri, voivat estää hengittävyyttä ja nostaa kehon lämpöä entisestään. Sen sijaan luonnonmateriaalit kuten pellava, bambu ja puuvillasatiini hengittävät tehokkaasti, haihduttavat kosteutta ja tuntuvat viileiltä ihoa vasten. Pellava on erityisen hyvä kuumina öinä – se on ilmavaa, antibakteerista ja kestää kosteutta ilman, että tuntuu nihkeältä.

Myös patjalla on väliä. Jos patja on tiivis ja lämpöä sitova, se voi säilöä kehon lämpöä yön yli. Viilentävä suojapatja, jossa on hengittävä rakenne tai geelitäyte, voi laskea pintalämpöä ja tukea viilentymistä. Erikoisvalmisteiset viilennystekstiilit voivat antaa jopa usean asteen helpotuksen yölliseen hikoiluun.

Vinkkejä viilennykseen:

  • Avaa ikkuna yöksi, jos mahdollista – mutta pidä hyttysverkko paikoillaan.
  • Aseta vesitäytteinen kuumavesipullo pakastettuna lakanoiden väliin tai jalkojen kohdalle.
  • Käytä tuuletinta ja aseta sen eteen vesikulho tai jääpussi, jolloin ilma viilenee tehokkaammin.
  • Nuku ohuella lakanalla ilman peittoa, jos lämpötila on korkea.
  • Pidä makuuhuoneen verhot kiinni päivisin, jotta huone ei lämpene liikaa ennen yötä.

Jos uni ei kesällä ota tullakseen, voi apu löytyä yllättävän yksinkertaisista keinoista. Kun keho on lämmin ja mieli kierroksilla, tarvitaan sekä viilennystä että rauhoittavia aistiärsykkeitä. Viilentävä jalkakylpy ennen nukkumaanmenoa, jääpussi lakanoiden välissä tai kostea, viileä pyyhe niskan päällä voivat laskea kehon lämpötilaa ja helpottaa nukahtamista. Myös kylmiä geelinaamioita tai pakastettua vesipulloa jalkojen kohdalla voi hyödyntää tehokkaasti.

Rauhoittavat tuoksut kuten laventeli, kamomilla ja sitruunamelissa auttavat kehoa siirtymään lepotilaan. Eteerisiä öljyjä voi suihkuttaa tyynyliinaan tai käyttää diffuuserissa. Valeriaana toimii vahvempana luonnollisena rauhoittajana, jos kaipaat tehokkaampaa apua. 

Iltarutiinien voima

Kesällä päivät venyvät helposti myöhään, ja uni jää helposti levottomaksi. Säännöllinen iltarutiini on tehokkain tapa viestittää keholle, että on aika rauhoittua ja siirtyä uneen. Rutiinin ei tarvitse olla monimutkainen. Kun samat asiat toistuvat iltaisin suunnilleen samaan aikaan, hermosto tunnistaa, että päivä on päättymässä.

Aloita pienistä valinnoista: himmennä valot pari tuntia ennen nukkumaanmenoa. Vaihda kirkkaat lamput lämpimään sävyyn ja sammuta tarpeettomat ruudut. Iltaisin tehtävät asiat, kuten kevyt siivous, venyttely tai rauhallinen teehetki, voivat toimia siirtymänä päivän toimista lepoon.

Hengitysharjoitus on nopea tapa rauhoittaa hermostoa. Yksi tehokas tekniikka on hengittää sisään neljään laskien ja ulos kuuteen. Tämän toistaminen muutaman minuutin ajan auttaa laskemaan sykettä ja mielen kierroksia. Jos ajatukset jäävät pyörimään, voit kirjoittaa ne ylös paperille. Se vapauttaa aivoja yöllisestä työskentelystä. Myös kiitollisuuspäiväkirja tai päivän tapahtumien nopea kirjaaminen voi rauhoittaa mieltä ilman kuormittavaa analysointia. Valitse rutiineja, jotka tuntuvat hyviltä ja joita voit toteuttaa helposti – silloin ne jäävät elämään ja tukevat uneen siirtymistä joka yö.

Haluatko saada lisää tietoa kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista tai vinkkejä miten voit lähteä liikkeelle elämäntapamuutoksessa?

TerveysSummit VIP-jäsenyydellä näet nämä ja kaikki muut yli 500 TerveysSummit-haastattelua, joista saat käytännön vinkkejä ja tietoa oman ja läheistesi hyvinvoinnin edistämiseksi!

Anita Salo

Health Coach Int. (Terveys- ja hyvinvointivalmentaja)
Lisää kaveriksi Facebookissa: Anita Salo (https://www.facebook.com/saloanita)

Olen Anita Salo, Health Coach ja henkinen valmentaja. Olen toiminut hyvinvointialalla vuodesta 2002 alkaen. Kokonaisvaltainen terveys ja hyvinvointi ovat suuri intohimoni. Teen terapeuttista valmennusta ja yksityishoitoja. Unelmani on auttaa mahdollisimman monia ihmisiä ja eläimiä voimaan paremmin luontaisia hoitomuotoja apuna käyttäen.

Jaa artikkeli myös kaverillesi klikkaamalla alta:

TerveysSummit palaa jälleen 17.-23.11.2025. Luvassa vähintään 40 uutta asiantuntijahaastatteluja terveydestä ja hyvinvoinnista. ILMOITTAUDU ILMAISEKSI TÄSTÄ! Haluaisitko nähdä 700 TerveysSummit haastattelua HETI ja päästä VIP-yhteisön jäseneksi? LIITY VIP-JÄSENEKSI TÄÄLLÄ >>

Suositellut artikkelit

Miten LED-valojen spektri vaikuttaa hormoneihin?

Ilta saapuu, mutta keho käy ylikierroksilla kirkkaassa keinovalossa. Tämä on arkea useimmille meistä – eikä ihme, sillä sisätilojen LED-valaistus vaikuttaa suoraan kehon vuorokausirytmiin ja hormonitasapainoon. Luonnonvalon puute ja jatkuva altistuminen siniselle valolle voivat häiritä muun muassa melatoniinin ja kortisolin eritystä.

Cirkadiaaninen rytmi: Kuinka esi-isämme elivät biologisen kellon mukaan

Maailmassa, jossa herätyskelloja ei vielä ollut olemassa, päivän rytmi määräytyi täysin luonnon mukaan. Auringonnousu herätti ihmiset uuteen päivään, ja auringonlasku kutsui heidät lepäämään. Esi-isämme elivät kehon biologisen kellon eli cirkadiaanisen rytmin ohjaamina. Heidän päivittäinen elämänsä oli syvässä harmoniassa luonnon kiertokulun kanssa. Vaikka nykyajan teknologia ja kiireinen elämäntapa ovat etäännyttäneet meidät tästä luonnollisesta rytmistä, voimme edelleen oppia palaamaan sen äärelle. 

Valvotko aamuyön tunteina? Kortisoli voi sabotoida untasi

Heräät jälleen keskellä yötä. Et ole nähnyt painajaisia mutta uni on katkennut kuin seinään. Keho tuntuu valppaalta, vaikka olet väsynyt, ja mieli alkaa pyörittää tuttuja ajatuksia. Tätä kutsutaan joskus “kolmen herätykseksi”, eikä ilmiö ole harvinainen. Se liittyy kehon biologiseen rytmiin ja kortisoliin, joka saattaa olla aktiivinen juuri silloin, kun meidän pitäisi levätä. 

Aivot ylikuormituksessa – somekäytön vaikutukset muistille ja keskittymiskyvylle

Heräät aamulla ja vilkaiset puhelinta – ennen kuin olet edes noussut ylös, olet jo selaillut uutisia, vastannut viesteihin ja saanut useita ilmoituksia. Päivän aikana ruutu ei ehdi levätä: somevirta seuraa meitä työssä, vapaa-ajalla ja vielä iltamyöhään. Tutkimukset osoittavat, että jatkuva somen käyttö heikentää muistia, katkoo keskittymistä ja pitää hermoston ylivirittyneessä tilassa. Mutta onneksi tilanteeseen voi vaikuttaa – palautuminen alkaa, kun tiedostamme digimelun ja annamme aivoille luvan levätä.

Serotoniini ja tunteiden säätely : Avain onnellisuuteen

Tiesitkö, että kehosi hyvinvointi ja mielialasi tasapaino ovat pitkälti yhden välittäjäaineen, serotoniinin, varassa? Tätä niin kutsuttua ”onnellisuushormonia” tarvitaan paitsi mielen rauhoittamiseen myös unen, ruoansulatuksen ja kivunsäätelyn tukemiseen. Serotoniini on siis olennainen osa sekä henkistä että fyysistä terveyttä. Kun serotoniinitasot ovat alhaalla, olo voi tuntua väsyneeltä, mieliala matalalta ja uni häiriintyneeltä. Hyvä uutinen on, että serotoniinitasoja voi tukea luonnollisin keinoin. 

Silmän märkärappeuma voi yllättää – näin hidastat sen etenemistä tehokkaasti

Usein näkö alkaa heikentyä salakavalasti – vasta arkiset tilanteet herättävät huomaamaan muutoksen. Kirjaimet sumenevat, liikennemerkit tuntuvat epätarkoilta ja kasvotkin alkavat näyttää oudoilta – mutta et vielä yhdistä sitä sairauteen. Märkärappeuma on näköä uhkaava tila, joka voi kehittyä yllättävän nopeasti, jopa muutamassa viikossa. Kyse ei ole harvinaisesta vaivasta, vaan yhdestä yleisimmistä ikääntyvien näköä heikentävistä sairauksista. Eikä se katso vain ikää – myös elintavoilla on osansa pelissä.

Kesä ilman ampiaisia – Luonnolliset keinot torjuntaan ja ensiapuun

Aurinko on korkealla, ilma on lämmin ja luonto täynnä elämää. Kesä näyttää parhaat puolensa – kunnes ilmestyy ensimmäinen suriseva vieras. Jo yksikin ampiainen voi muuttaa tunnelman levottomaksi. Vaikka ampiaisten tehtävä luonnossa on tärkeä, niiden seura ei ole toivottavaa – varsinkaan silloin, kun ne tulevat pörräämään juomalasiin tai rakentavat pesän seinänrajaan. Ampiaisia voi kuitenkin torjua tehokkaasti ilman myrkkyjä – luonnollisin keinoin.

Päiväunen merkitys – Miten lyhyt torkku voi parantaa terveyttä?

Päiväunet mielletään usein laiskuuden merkiksi tai luksukseksi, jonka äärelle harva ehtii arjessa pysähtyä. Todellisuudessa lyhytkin lepohetki keskellä päivää voi olla keholle arvokas palautumisen paikka. Erityisesti aineenvaihdunnan näkökulmasta lyhyet torkut saattavat tarjota yllättävän tehokkaan tuen hyvinvoinnille. Kyse ei ole pelkästä väsymyksen helpotuksesta, vaan hermoston, hormonitasapainon ja energiankulutuksen hienovaraisesta tukemisesta.

Bioharmoninen ravitsemus – syö kehosi rytmin mukaan

Oletko koskaan miettinyt, miksi sama ruoka tuntuu aamuisin energisoivalta mutta illalla raskaalta? Kyse ei ole vain siitä mitä syöt – vaan milloin syöt. Bioharmoninen ravitsemus perustuu ajatukseen, että keho toimii parhaiten kun syöminen ajoitetaan sen luontaisten rytmien mukaan. Tämä ei tarkoita tiukkoja sääntöjä tai kalliita erikoisruokia, vaan arkisia valintoja oikeaan aikaan.

Heräsikö ajatuksia? Jaa mietteesi ja kommentoi alle. :)