Sydämen vajaatoiminta vai huono kunto? Näitä oireita ei kannata sivuuttaa

Artikkelin toimittaja: Anita Salo

Tavallinen kävelylenkki alkaa tuntua raskaalta, nilkat turpoavat ja vatsa tuntuu täydeltä jo pienen aterian jälkeen. Näin erilaisia muutoksia ei välttämättä osaa yhdistää toisiinsa, vaikka niiden taustalla voi joskus olla sydämen vajaatoiminta.

Sydän tarvitsee voiman lisäksi joustavuutta

Sydämen tehtävässä tarvitaan sekä voimaa että joustavuutta. Jokaisen supistuksen jälkeen sen täytyy rentoutua ja ottaa vastaan seuraavaa lyöntiä varten palaava veri. Vajaatoiminta voi syntyä kumman tahansa vaiheen häiriintyessä, ja usein ongelmat myös limittyvät. Taustalla voi olla esimerkiksi pitkään jatkunut verenpainetauti, sydäninfarkti tai läppävika.

Osalla ihmisistä vaurioitunut sydänlihas supistuu heikosti. Toisilla sydämen seinämät ovat jäykistyneet, jolloin veren vastaanottaminen vaatii tavallista korkeampaa painetta. Tämä paine voi välittyä keuhkojen verisuoniin. Liikkuessa tilanne korostuu: verenkierron pitäisi vilkastua, mutta sydän ei pysty mukautumaan kasvavaan tarpeeseen riittävän nopeasti.

Tutkimuksessa (Kosyakovsky ym., 2024) tarkasteltiin 78 aikuista, joilla oli lihavuutta ja hengenahdistusta mutta ei tiedossa olevaa sydän- ja verisuonisairautta. Osallistujien keski-ikä oli 53 vuotta. Heistä 40 tehtiin rasituskoe, jonka aikana mitattiin sydämen täyttymispaineita. Vajaatoiminta todettiin 24 osallistujalla, ja heistä puolella poikkeava painevaste paljastui vasta rasituksessa. Kyse oli pienestä, valikoidusta ryhmästä, joten osuutta ei voi yleistää kaikkiin hengästyviin ihmisiin.

Jatkotutkimusten tarve arvioidaan oireiden, verikokeiden ja sydämen ultraäänilöydösten perusteella. Epäselvässä tilanteessa rasituksen aikana tehtävä ultraäänitutkimus tai erikoissairaanhoidossa tehtävät painemittaukset voivat täydentää arviota.

Kun tavallinen arki alkaa vaatia enemmän

Kävelymatkat lyhenevät, kauppakassit tuntuvat raskaammilta ja kotitöiden välissä tarvitaan taukoja. Muutoksen voi huomata myös palautumisessa: tavallisen kauppareissun jälkeen on levättävä aiempaa pidempään. Kun tekemistä vähentää vähitellen, hengästymistä voi tuntua olevan entiseen tapaan, vaikka oma toimintakyky on jo heikentynyt.

Hengenahdistuksen ajankohta antaa lisätietoa. Makuulla hengitys voi vaikeutua, kun nestettä siirtyy alaraajoista kohti ylävartaloa. Nukkuminen onnistuu ehkä vain usean tyynyn varassa, tai yöllä on noustava istumaan saadakseen hengityksen helpottumaan. Myös makuuasennossa paheneva yskä voi liittyä vajaatoimintaan. Nämä oireet eivät kuitenkaan yksin erota sitä keuhkosairauksista.

Nilkkojen ja säärien turvotus puolestaan voi korostua iltaa kohti. Ihoa painettaessa jäljelle saattaa jäädä hitaasti palautuva kuoppa. Sydämen vajaatoiminnassa turvotusta esiintyy tavallisesti molemmissa jaloissa. Myös laskimovaivat voivat aiheuttaa samanlaisia muutoksia, joten löydöksen merkitys arvioidaan yhdessä muiden oireiden kanssa.

Vähemmän tunnettu ilmiö on kumartuessa alkava hengenahdistus, jota kutsutaan bendopneaksi. Se voi tulla esiin esimerkiksi sukkia tai kenkiä pukiessa. Lääkärille kannattaa kuvata mahdollisimman tarkasti, missä tilanteessa hengitys vaikeutuu ja mitä joutuu jättämään sen vuoksi tekemättä. Äkillinen voimakas hengenahdistus vaatii välitöntä apua.

Ruokahaluttomuuden taustalla voi olla verenkierron häiriö

Sydämen vajaatoiminta voi tuntua ruokapöydässä: muutama haarukallinen riittää, vatsa pingottaa ja syöminen alkaa etoa. Taustalla voi olla vatsan alueen laskimoihin pakkautuva veri. Erityisesti sydämen oikean puolen toimintahäiriö voi vaikeuttaa veren paluuta tältä alueelta. Paineen noustessa nestettä tihkuu suolen seinämään, mikä voi häiritä sen toimintaa ja ravintoaineiden imeytymistä (Valentova ym., 2016).

Vaikeassa vajaatoiminnassa voi kehittyä sydänkakeksia eli sairauteen liittyvä tahaton laihtuminen ja kudosten menetys. Sen taustalla vaikuttavat vähäisen syömisen lisäksi tulehdus ja aineenvaihdunnan muutokset. Lihasmassan väheneminen heikentää voimaa ja vaikeuttaa arjessa selviytymistä. Hoidossa tarvitaan siksi ravitsemuksen tukemisen lisäksi sydämen sairauden hoitoa.

Yllättävää on, ettei kuihtuminen välttämättä näy vaa’alla. Paino voi pysyä ennallaan tai nousta, vaikka lihasmassaa katoaa, sillä elimistöön kertynyt neste lisää painoa samanaikaisesti. Nesteenpoistolääkityksen jälkeen tapahtuva painonlasku puolestaan voi kertoa ylimääräisen nesteen poistumisesta. Painon muutosta arvioitaessa onkin tärkeää erottaa toisistaan nesteen vaihtelu ja varsinainen kudosten menetys.

Ravitsemustilasta saadaan tarkempi kuva selvittämällä myös syömisen määrää, ruokahalun muutoksia ja lihasvoimaa. Pitkittyvistä vatsavaivoista on syytä kertoa lääkärille etenkin, jos niihin liittyy selittämätöntä hengästymistä tai turvotusta. Pelkkä vatsan turvotus ei kuitenkaan osoita vajaatoimintaa.

Miksi vajaatoiminta jää joskus tunnistamatta?

Sydämen vajaatoiminta voi jäädä jo todetun sairauden varjoon. Astman tai keuhkoahtaumataudin kanssa elävän uusi hengenahdistus saatetaan tulkita tutun sairauden pahenemiseksi, vaikka taustalla voisi olla myös sydämen toiminnan muutos. Oireiden syitä voi siis olla samanaikaisesti useita.

Selvittelyssä käytetään usein NT-proBNP-verikoetta. Se mittaa merkkiainetta, jota vapautuu verenkiertoon sydänlihaksen seinämien venytyksen lisääntyessä. Pieni pitoisuus tekee vajaatoiminnasta yleensä epätodennäköisemmän. Tutkimusta käytetään etenkin sen arvioimiseen, tarvitaanko lähete sydämen ultraäänitutkimukseen.

Tutkimuksessa (Reddy ym., 2025) arvioitiin verikokeen osuvuutta potilailla, joilla oli pitkäaikaista, selvittämätöntä hengenahdistusta. Kun painoindeksi oli vähintään 35, noin kolmasosa varmistetuista säilyneen ejektiofraktion vajaatoimintatapauksista jäi tavanomaisen raja-arvon alle. Diagnoosin vertailukohtana olivat rasituksen aikaiset sydämen painemittaukset. Tuloksia tarkasteltiin myös erillisissä potilasaineistoissa. Tutkijoiden mukaan painoindeksin huomioivat raja-arvot voivat vähentää virheellisiä tulkintoja ja auttaa suuntaamaan jatkotutkimuksia niitä tarvitseville.

Lihavuus voi laskea NT-proBNP-pitoisuutta, vaikka vajaatoimintaa olisi. Toiseen suuntaan vaikuttavat esimerkiksi ikääntyminen, eteisvärinä ja munuaisten vajaatoiminta: ne voivat nostaa arvoa ilman, että kyse olisi yksinomaan sydämen vajaatoiminnasta. Myös käytössä oleva lääkitys huomioidaan tulkinnassa, sillä esimerkiksi nesteenpoistohoito voi pienentää pitoisuutta.

EKG täydentää selvittelyä näyttämällä sydämen rytmin ja sähköisen toiminnan muutoksia. Ultraäänitutkimuksessa tarkastellaan myös läppiä ja sydämen rakenteita, sillä diagnoosin lisäksi tarvitaan tieto sen taustalla olevasta syystä. Esimerkiksi merkittävä läppävika voi vaatia aivan erilaista hoitoa kuin nopeaan rytmihäiriöön liittyvä toimintahäiriö.

Varhainen tunnistaminen voi alkaa tavalliselta diabeteksen tai keuhkosairauden seurantakäynniltä. Kun sydänoireita kartoitetaan järjestelmällisesti, tutkimuksiin voidaan ohjata myös ihmisiä, jotka eivät ole itse osanneet epäillä sydänsairautta.

Kun vajaatoiminta on jo todettu, seurannan tavoite muuttuu: silloin pyritään huomaamaan sairauden paheneminen ajoissa. Paino mitataan sovitun ohjeen mukaan samanlaisissa olosuhteissa. Noin kahden kilon nousu kolmessa päivässä on syy ottaa yhteyttä hoitopaikkaan.

Ravintolisät ja arjen valinnat sydämen tukena

Sydänlihaksen työ vaatii jatkuvaa energiantuotantoa, toimivaa mineraalitasapainoa ja riittävää ravitsemusta. Erityisen tärkeää on tunnistaa ja korjata mahdolliset puutokset.

Q10 eli ubikinoni osallistuu solujen energiantuotantoon, mikä tekee siitä kiinnostavan juuri jatkuvasti työskentelevän sydänlihaksen kannalta.

Tauriini osallistuu sydänlihassolujen kalsiumtasapainon ja nestetasapainon säätelyyn. Nämä tehtävät liittyvät sydämen supistumiseen ja sähköiseen toimintaan.

Seleeni kuuluu elimistön antioksidanttijärjestelmään, joka suojaa myös sydänlihassoluja hapettumisvaurioilta.

Magnesium osallistuu sydämen sähköiseen toimintaan sekä lihasten supistumiseen ja rentoutumiseen. Sen saantiin kannattaa kiinnittää huomiota etenkin, jos ruokavalio on niukka tai käytössä on magnesiumin menetystä lisäävä nesteenpoistolääke.

B1-vitamiini eli tiamiini auttaa elimistöä hyödyntämään ravinnosta saatavaa energiaa, ja vaikea puutos voi heikentää sydämen toimintaa.

Omega-3-rasvahapoista EPA ja DHA vaikuttavat solukalvojen ominaisuuksiin ja elimistön tulehdusreaktioiden säätelyyn.

L-arginiini on typpioksidin lähtöaine, ja typpioksidi auttaa verisuonia rentoutumaan. Tämä vaikutus ei kuitenkaan tee arginiinilisästä yleistä vajaatoiminnan hoitoa, eikä sitä suositella sydäninfarktin jälkeiseen käyttöön.

Ruokavaliossa käytännöllinen lähtökohta on vähentää sokerisia juomia ja naposteltavia sekä huolehtia kasviksista, proteiinista ja laadukkaista rasvoista. VHH-ruokavalio voi auttaa verensokerin hallinnassa etenkin tyypin 2 diabeteksessa. Hiilihydraatteja vähennettäessäkin ruokavalioon tarvitaan riittävästi kuitua ja energiaa. Rasvan lähteiksi sopivat esimerkiksi oliivi- ja kookosöljy, pähkinät ja siemenet.

Arjen keinoista vointiin sovitettu kävely ja lihasvoimaharjoittelu tukevat toimintakykyä sairauden ollessa vakaassa vaiheessa. Myös säännöllinen uni, tupakoimattomuus ja liiallisen suolan välttäminen kuuluvat sydämen hyvinvointiin. Ravintolisien valinta sovitetaan lääkitykseen ja munuaisten toimintaan yhdessä hoitavan ammattilaisen kanssa.

Oman jaksamisen vähittäiseen heikkenemiseen ei tarvitse vain sopeutua. Kun muutosten syy selviää, on helpompi löytää oikea hoito ja omaa vointia tukevat arjen valinnat. Tavoitteena on säilyttää voimia liikkumiseen, yhdessäoloon ja itselle tärkeisiin asioihin.

Haluatko saada lisää tietoa kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista tai vinkkejä miten voit lähteä liikkeelle elämäntapamuutoksessa?

TerveysSummit VIP-jäsenyydellä näet nämä ja kaikki muut yli 700 TerveysSummit-haastattelua, joista saat käytännön vinkkejä ja tietoa oman ja läheistesi hyvinvoinnin edistämiseksi!

TUTUSTU VIP-JÄSENYYTEEN