ADHD ja ajantaju – kun tunnit häviävät huomaamatta

Artikkelin toimittaja: Anita Salo

Piti vastata yhteen viestiin, mutta yhtäkkiä kello näyttääkin jo kahta tuntia myöhemmin. Tai ehkä aloitit yhden pienen kotityön ja huomasit myöhemmin käyttäneesi siihen koko iltapäivän. Moni ADHD-ihminen tunnistaa tilanteen, jossa aika tuntuu kuluvan täysin väärässä tahdissa. Vaikka ilmiö aiheuttaa usein stressiä ja myöhästelyä, harva tietää sen olevan yksi ADHD:n yleisimmistä oireista.

Aivot eivät mittaa aikaa normaalisti

Moni ADHD-ihminen kokee elävänsä vain kahdessa aikavyöhykkeessä: nyt ja ei nyt. Ensi viikolla oleva tapaaminen voi tuntua kaukaiselta tulevaisuudelta, mutta samalla koko päivä voi kulua huomaamatta yhden kiinnostavan asian parissa. Siksi moni yllättyy jatkuvasti siitä, kuinka kauan jokin tehtävä todellisuudessa kestää.

Tutkimuksissa ADHD on yhdistetty poikkeavaan ajan arviointiin, ajan kulumisen hahmottamiseen ja ajankäytön suunnitteluun. Ongelma ei yleensä ole älykkyydessä, muistissa tai siinä, ettei henkilö tietäisi mitä pitäisi tehdä. Haaste syntyy siitä, että aivojen sisäinen kello ei tunnu toimivan samalla tavalla kuin useimmilla ihmisillä.

Tämä näkyy arjessa monin tavoin. Kauppareissun arvioidaan kestävän 15 minuuttia, mutta aikaa kuluukin lähes tunti. Päivän tehtävälista näyttää aamulla realistiselta, mutta illalla puolet asioista on edelleen tekemättä.

Moni ADHD-ihminen kuvaa myös jatkuvaa kiireen tunnetta. Vaikka aikaa olisi objektiivisesti riittävästi, tehtävät tuntuvat kasaantuvan päälle viime hetkellä. Tämä johtaa helposti stressiin, syyllisyyteen ja tunteeseen siitä, että on jatkuvasti askeleen jäljessä muita.

Kyse ei kuitenkaan ole laiskuudesta tai huonosta ajanhallinnasta. Yhä useammat asiantuntijat pitävät ajan hahmottamisen vaikeuksia ADHD:n keskeisenä piirteenä. Siksi tavalliset neuvot, kuten ”aloita vain aikaisemmin” tai ”suunnittele paremmin”, eivät useinkaan ratkaise ongelmaa.

Hyperfokus – kun maailma katoaa ympäriltä

ADHD yhdistetään usein keskittymisvaikeuksiin, mutta todellisuudessa monilla ongelmana voi olla myös liiallinen keskittyminen. Tätä ilmiötä kutsutaan hyperfokukseksi. Kun jokin asia tuntuu riittävän kiinnostavalta, aivot voivat lukittua siihen niin voimakkaasti, että muu maailma jää hetkeksi taka-alalle.

Moni tunnistaa tilanteen, jossa aikoi käyttää tietokoneella vain muutaman minuutin, mutta huomaa myöhemmin istuneensa paikallaan useita tunteja. Samalla ruoka, juominen, vessassa käyminen tai päivän suunnitelmat voivat unohtua kokonaan. Ajantaju ei silloin varsinaisesti hidastu – se katoaa hetkeksi kokonaan.

Hyperfokus voi kohdistua lähes mihin tahansa. Se voi olla työprojekti, videopeli, sosiaalinen media, käsityö, siivousprojekti tai uuden kiinnostuksen kohteen tutkiminen. Ulkopuolisen silmissä henkilö näyttää erittäin keskittyneeltä ja tehokkaalta, mutta samalla muu elämä voi jäädä odottamaan.

Tämä selittää myös sen, miksi ADHD-ihmistä saatetaan pitää ristiriitaisena. Toisinaan yksinkertainen laskun maksaminen tuntuu ylivoimaiselta, mutta joskus sama henkilö pystyy työskentelemään yhden asian parissa lähes tauotta koko päivän. Kyse ei yleensä ole tahdonvoimasta vaan siitä, kuinka voimakkaasti tehtävä aktivoi aivojen palkitsemisjärjestelmää.

Oikein hyödynnettynä hyper focus voi auttaa oppimaan nopeasti, ratkaisemaan ongelmia ja saavuttamaan poikkeuksellisen hyvää keskittymistä vaativissa tehtävissä. Haaste syntyy silloin, kun ihminen ei pysty vaihtamaan tehtävästä toiseen silloin, kun olisi tarpeen.

Miksi tehtävän aloittaminen tuntuu mahdottomalta?

Moni ADHD-ihminen tietää tarkalleen, mitä pitäisi tehdä, mutta ei silti saa itseään liikkeelle. Tehtävä voi olla pieni, nopea ja jopa tärkeä, mutta liikkeelle lähtö ei tunnu onnistuvan oikealla hetkellä. Tämä on yksi syy siihen, miksi ajankäyttö voi lähteä käsistä jo ennen kuin mitään on edes aloitettu.

Aloittamisen vaikeus liittyy vahvasti toiminnanohjaukseen. Se tarkoittaa aivojen kykyä suunnitella, käynnistää, järjestää ja vaihtaa toimintaa tilanteen mukaan. ADHD:ssa juuri tämä järjestelmä kuormittuu helposti, jolloin tehtävä voi tuntua paljon suuremmalta kuin se todellisuudessa on.

Arjessa tämä näkyy esimerkiksi niin, että ihminen seisoo tiskikoneen edessä, mutta ei saa sitä tyhjennettyä. Tai hän avaa tietokoneen tehdäkseen yhden asian, mutta jääkin etsimään taustatietoa, vaihtamaan välilehtiä tai järjestelemään jotain ihan muuta. Lopulta aikaa on kulunut paljon, mutta varsinainen tehtävä ei ole edennyt.

Ulospäin tämä voi näyttää saamattomuudelta, mutta sisältäpäin kokemus on usein aivan toinen. Ihminen saattaa olla jatkuvasti jännittynyt, stressaantunut ja tietoinen siitä, mitä pitäisi tehdä. Juuri siksi aloittamisen vaikeus kuluttaa niin paljon energiaa: tehtävä ei ole vain tekemättä, vaan se pyörii mielessä koko ajan.

Kun aloittaminen viivästyy, koko päivä alkaa siirtyä eteenpäin. Siksi ADHD:ssa toimiva ratkaisu ei yleensä ole iso suunnitelma, vaan yksi pieni konkreettinen teko, joka saa toiminnan liikkeelle.

Verensokerin muutokset voivat pahentaa ajantajun ongelmia

Vaikka ADHD yhdistetään usein dopamiiniin ja toiminnanohjaukseen, myös energiansaannilla on merkitystä. Aivot kuluttavat paljon energiaa, ja siksi voimakkaat verensokerin heilahtelut voivat näkyä nopeasti keskittymisessä, mielialassa ja arjen sujuvuudessa.

Moni ADHD-ihminen tunnistaa tilanteen, jossa tehtävät tuntuvat aamulla mahdollisilta, mutta iltapäivällä pienikin päätös vaatii valtavasti ponnistelua. Nälkä, ärtyisyys, levottomuus ja vaikeus saada ajatuksia järjestykseen voivat pahentaa jo valmiiksi kuormittunutta arkea.

Erityisen hankalia ovat tilanteet, joissa syöminen unohtuu kokonaan. Hyperfokuksen keskellä moni huomaa vasta tuntien kuluttua, ettei ole syönyt tai juonut mitään. Tämän jälkeen vireystila voi romahtaa nopeasti, mikä vaikeuttaa keskittymistä entisestään.

Tutkimuksissa on havaittu yhteyksiä verensokerin vaihteluiden, tarkkaavaisuuden ja kognitiivisen suorituskyvyn välillä. Vaikka verensokerin muutokset eivät aiheuta ADHD:ta, ne voivat vaikuttaa siihen, kuinka voimakkaina oireet arjessa näkyvät.

Monet ADHD-asiantuntijat pitävät tasaisen energiansaannin tukemista tärkeänä osana oireiden hallintaa. Kun energiansaanti pysyy tasaisempana, myös päivän rytmi, keskittyminen ja tehtävissä pysyminen voivat tuntua helpommilta.

Mikä avuksi, kun aika katoaa?

Aikasokeutta ei yleensä korjata pelkällä tahdonvoimalla. Usein toimivin ratkaisu on tehdä ajasta näkyvämpi: käyttää ajastinta, laittaa kello esille, pilkkoa tehtävä hyvin pieneksi ja sopia itselle selkeä aloituskohta. ADHD-aivot hyötyvät siitä, että aika ei jää pelkäksi epämääräiseksi tunteeksi, vaan se näkyy konkreettisesti edessä.

Lisäravinteista moni hakee tukea erityisesti rauhoittumiseen ja keskittymisen vakauteen. Muun muassa magnesium, B-vitamiinit, omega-3, tauriini, siiliorakas, L-teaniini ja GABA voivat tukea tasaisempaa oloa, aivojen energia-aineenvaihduntaa ja parempaa vireystilaa. Elektrolyytit auttavat pysymään nesteytettynä.

Myös kehon perustilalla on merkitystä. Uni, liike ja riittävä nesteytys voivat vaikuttaa siihen, miten hyvin mieli pysyy mukana päivän rytmissä. Kun hermosto on ylivirittynyt tai uupunut, ajanhallinta muuttuu usein entistä vaikeammaksi.

Kun ongelman tunnistaa, sitä voi helpottaa rakentamalla arkeen apukeinoja, jotka helpottavat ajan hahmottamista ja arjen rytmittämistä. Aikasokeus voi tehdä arjesta kaoottista, mutta se ei määritä ihmisen kykyjä eikä potentiaalia. Kun omat toimintatavat löytyvät, myös ajan kanssa voi oppia työskentelemään huomattavasti sujuvammin.

Haluatko saada lisää tietoa kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista tai vinkkejä miten voit lähteä liikkeelle elämäntapamuutoksessa?

TerveysSummit VIP-jäsenyydellä näet nämä ja kaikki muut yli 700 TerveysSummit-haastattelua, joista saat käytännön vinkkejä ja tietoa oman ja läheistesi hyvinvoinnin edistämiseksi!

TUTUSTU VIP-JÄSENYYTEEN