Miksi iho kuivuu, vaikka juot tarpeeksi?

Artikkelin toimittaja: Anita Salo

Vesipullo kulkee mukana ja päivän aikana tulee juotua reilusti, mutta iho tuntuu silti kuivalta ja kiristävältä. Ensimmäinen ajatus voi olla, että vettä pitäisi juoda vielä enemmän – vaikka keho voi yrittää kertoa jotain aivan muuta. Taustalla voivat olla esimerkiksi verensokerin häiriöt, hormonaaliset muutokset, ravintoainepuutokset tai suoliston ongelmat.

Ihon kuivuudessa ei ole aina kyse siitä, kuinka paljon vettä elimistöön tulee, vaan siitä, kuinka hyvin iho onnistuu säilyttämään kosteutensa. Ihon ulointa kerrosta voisi verrata tiiviiseen suojamuuriin: ihosolut muodostavat rakenteen, jonka välissä olevat keramidit, kolesteroli ja rasvahapot auttavat pitämään sen ehjänä.

Jos tämä rakenne häiriintyy, veden haihtuminen ihon läpi voi lisääntyä. Iho voi alkaa tuntua karhealta, kiristävältä tai hilseilevältä, vaikka elimistön nesteytys olisi kunnossa. Ihossa on lisäksi niin sanottuja luonnollisia kosteustekijöitä, jotka sitovat vettä ihon uloimpaan kerrokseen.

Tasapainoa voivat horjuttaa yllättävän arkiset asiat. Pitkät kuumat suihkut, voimakkaasti pesevät tuotteet ja toistuva peseminen voivat poistaa iholta sen omia rasvoja, kun taas kuiva ja lämmitetty sisäilma lisää ympäristön kuivattavaa vaikutusta.

Joskus taustalla voi olla myös ihon oma taipumus kuivua. Atooppisessa ihottumassa ihon suojakerros toimii tavallista heikommin, jolloin kosteutta pääsee haihtumaan helpommin ja samalla iho reagoi herkemmin ympäristön ärsykkeisiin. Myös psoriasis ja harvinaisemmat ihosairaudet, kuten iktyoosi, voivat aiheuttaa voimakasta kuivuutta

Iho voi reagoida verensokerin muutoksiin

Verensokerin vaikutukset ihoon eivät ala vasta silloin, kun ihmisellä todetaan diabetes. Jo insuliiniresistenssissä ja esidiabeteksessa elimistön tapa käsitellä glukoosia on voinut muuttua pitkään ennen diagnoosia. Samassa yhteydessä esiintyy usein myös rasvamaksaa, keskivartalolihavuutta, kohonneita veren rasva-arvoja ja muita poikkeavuuksia. Kuiva iho ei yksin kerro näistä ongelmista, mutta muiden merkkien rinnalla se voi antaa aihetta tarkistaa myös verensokeriarvot.

Kun verensokeri nousee riittävän korkeaksi, munuaiset alkavat poistaa glukoosia virtsaan. Glukoosin mukana poistuu vettä, jolloin virtsaaminen ja jano voivat lisääntyä ja elimistö menettää tavallista enemmän nestettä. Diabeteksessa ihon kuivuminen voi kuitenkin liittyä myös pieniin verisuoniin ja hermoihin. Autonomisen hermoston vaurioituminen voi esimerkiksi vähentää hikoilua, mikä näkyy usein erityisesti jalkojen kuivuutena ja halkeiluna.

Korkeat insuliinitasot voivat jättää ihoon myös aivan toisenlaisia vihjeitä. Esimerkiksi tumma ja samettimaisesti paksuuntunut iho kaulalla tai ihopoimuissa voi liittyä heikentyneeseen insuliiniherkkyyteen. Rasvamaksa ei tyypillisesti aiheuta kuivaa ihoa suoraan, mutta se esiintyy usein yhdessä verensokerin säätelyn häiriöiden kanssa ja voi siten olla merkki siitä, että aineenvaihdunnan tasapaino on häiriintynyt.

Jos verensokerin hallinnassa on ongelmia, myös ruokavaliolla voidaan vaikuttaa tilanteeseen. Vähähiilihydraattinen ruokavalio voi pienentää aterioiden jälkeisiä verensokerin nousuja ja parantaa glukoositasapainoa, kun samalla huolehditaan ruokavalion ravitsemuksellisesta laadusta.

Ihon kuivuminen voi johtua hormonaalisista tekijöistä

Jos iho alkaa tuntua aiempaa kuivemmalta ilman selvää syytä ihonhoidossa tai ympäristössä, taustalla voivat olla hormonit. Erityisen selvästi tämä voi tulla esiin perimenopaussin ja vaihdevuosien aikana, jolloin estrogeenitasot alkavat vaihdella ja myöhemmin laskea. Estrogeenilla on yhteys ihon kollageenin muodostukseen, kimmoisuuteen ja kykyyn sitoa vettä. Tämän seurauksena iho voi tuntua ohuemmalta ja herkemmältä, ja samalla karheus, kiristävyys tai hilseily voivat lisääntyä, vaikka käytössä olisivat edelleen samat tutut ihonhoitotuotteet.

Toinen tärkeä mutta helposti huomaamatta jäävä syy on kilpirauhasen vajaatoiminta. Kilpirauhashormonit osallistuvat ihosolujen uusiutumisen ja aineenvaihdunnan säätelyyn. Hormonien niukkuus voi tehdä ihosta viileän ja karhean sekä vähentää hikoilua. Samalla hiukset voivat ohentua ja kynnet haurastua. Jos mukana esiintyy esimerkiksi palelua, poikkeavaa väsymystä, ummetusta tai muita uusia tuntemuksia, kilpirauhasarvojen tarkistaminen on perusteltua.

Myös pitkäaikainen stressi liittyy hormonien ja ihon väliseen yhteyteen. Kortisoli osallistuu elimistön stressivasteeseen, ja jatkuva kuormitus voi heikentää palautumista, voimistaa tulehdusreaktioita ja häiritä ihokudoksen kykyä korjata itseään.

Kuiva iho voi paljastaa ravintoainepuutoksen

Iho uusiutuu jatkuvasti ja tarvitsee siihen monenlaisia ravinnosta saatavia aineita. Jos jonkin olennaisen saanti jää pitkäksi aikaa liian vähäiseksi, seurauksena voi olla karheutta tai tavallista hitaampaa palautumista. Yhden yksittäisen vitamiinin etsimisen sijaan kannattaa tarkastella ruokavaliota laajemmin, sillä ihon normaali toiminta on riippuvainen useiden ravintotekijöiden yhteispelistä.

Erityisen tärkeitä ovat välttämättömät rasvahapot, joita elimistö ei pysty valmistamaan itse. Niitä tarvitaan solukalvoissa ja ihon toiminnan ylläpitämisessä, ja vakava puute voi aiheuttaa kuivaa ja hilseilevää ihoa. Myös sinkkiä tarvitaan solujen jakautumiseen ja kudosten uusiutumiseen.

Myös B-vitamiineista esimerkiksi niasiinin ja riboflaviinin puutokset voivat aiheuttaa ihomuutoksia. C-vitamiinia tarvitaan kollageenin muodostukseen, ja riittävä proteiinin saanti tarjoaa aminohappoja kudosten ylläpitoon ja korjaamiseen. A-vitamiini puolestaan auttaa ylläpitämään ihon uusiutumista ja pintakerroksen kuntoa.

Rasvojen kohdalla kiinnostavaa on myös niiden laatu. Yhdessä satunnaistetussa tutkimuksessa pellavansiemenöljyn käyttö lisäsi ihon kosteutta ja vähensi veden haihtumista sekä ihon karheutta ja hilseilyä (Neukam ym., 2011). Jatkuvan kuivuuden yhteydessä huomio kannattaa siis suunnata kosmetiikan lisäksi siihen, saako elimistö riittävästi niitä aineita, joita terveen ihon ylläpitäminen tarvitsee.

Suoliston häiriöt voivat näkyä myös ihossa

Ihon ja ruoansulatuskanavan välillä kulkee jatkuvasti viestejä immuunijärjestelmän, mikrobien tuottamien yhdisteiden ja aineenvaihdunnan välityksellä. Tätä yhteyttä kutsutaan suolisto–iho-akseliksi. Tavallisesta ihon kuivuudesta ei kuitenkaan voida päätellä, että syy olisi suolistoperäinen.

Yksi selkeimmistä yhteyksistä liittyy ravintoaineiden imeytymiseen. Esimerkiksi keliakiassa ohutsuolen limakalvon vaurio voi heikentää elimistön mahdollisuuksia saada ruoasta tarvitsemiaan aineita, vaikka ruokavalio näyttäisi monipuoliselta. Keliakia voi lisäksi esiintyä ilman selviä vatsavaivoja, ja osa sen merkeistä löytyy kokonaan muualta kehosta. Jos pitkään jatkuneen ihon kuivuuden rinnalla esiintyy esimerkiksi selittämätöntä anemiaa, laihtumista tai pitkittynyttä ripulia, myös keliakian mahdollisuus on hyvä selvittää.

Mikrobien muodostamat aineet tuovat mukaan vielä toisen näkökulman. Esimerkiksi lyhytketjuiset rasvahapot osallistuvat immuunipuolustuksen ja tulehdusreaktioiden säätelyyn, eikä niiden merkitys rajoitu suolen seinämään.

Ihoa voivat kuivattaa esimerkiksi jotkin nesteenpoistolääkkeet, retinoidit ja muut lääkkeet, ja voimakas tai äkillisesti alkanut kuivuus voi joskus liittyä myös munuaisten tai maksan sairauksiin. Jos samalla ilmenee voimakasta kutinaa, turvotusta, ihon tai silmänvalkuaisten kellastumista, syy kannattaa selvittää lääkärissä.

Joskus juuri ihosta huomaa ensimmäisenä, että kehon tasapaino on muuttunut. Sen viestejä kuuntelemalla voi päästä paljon lähemmäs todellista syytä kuin lisäämällä jälleen yhden voiteen kylpyhuoneen hyllylle.

Haluatko saada lisää tietoa kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista tai vinkkejä miten voit lähteä liikkeelle elämäntapamuutoksessa?

TerveysSummit VIP-jäsenyydellä näet nämä ja kaikki muut yli 700 TerveysSummit-haastattelua, joista saat käytännön vinkkejä ja tietoa oman ja läheistesi hyvinvoinnin edistämiseksi!

TUTUSTU VIP-JÄSENYYTEEN