Voiko ravitsemuksella vaikuttaa hedelmällisyyteen?

Artikkelin toimittaja: Anita Salo

Kun raskaustoive herää, mieli tarttuu usein ensin tuttuihin kysymyksiin: liikunko tarpeeksi, nukunko riittävästi, pitäisikö alkoholi jättää kokonaan pois. Nämä ovat kaikki tärkeitä valintoja, mutta samalla yksi iso tekijä jää yllättävän usein sivuun. Ravitsemustila rakentaa munasolujen ja siittiöiden laatua jo kuukausia ennen kuin raskaus on edes alkanut.

Hedelmällisyys rakentuu kuukausien aikana

Moni ajattelee hedelmällisyyttä hetkenä – ovulaationa, hedelmöityksenä, kiinnittymissenä. Mutta biologisesti kyse on paljon pidemmästä kaaresta. Naisen munasolu aloittaa kypsymisprosessinsa noin kolme kuukautta ennen ovulaatiota, ja tuona aikana sen laatu määräytyy pitkälti sen perusteella, mitä rakennusaineita elimistöllä on käytettävissään. Sama pätee miehellä: uusi siittiösolu kypsyy käyttövalmiiksi noin 2–3 kuukaudessa, ja sen liikkuvuus, rakenne ja DNA:n eheys muotoutuvat tuon jakson aikana.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ravitsemustila hedelmöityshetkellä on seurausta edeltävien kuukausien valinnoista. Se, mitä söit ja miten kehosi hyödynsi ravintoaineita helmi–maaliskuussa, vaikuttaa suoraan touko–kesäkuun hedelmällisyyteen. Tämä on samalla hyvä uutinen: aikaa vaikuttaa on, kunhan aloittaa ajoissa.

Kyse ei myöskään ole vain yhdestä ravintoaineesta. Folaatti on saanut ansaitusti huomiota hermostoputken sulkeutumisen kannalta, mutta se on vasta yksi osa kokonaisuutta. Munasolujen ja siittiöiden kehittyminen vaatii laajan kirjon vitamiineja, hivenaineita, antioksidantteja ja rasvahappoja, jotka toimivat yhdessä. Jo yhdenkin keskeisen ravintoaineen vajaus voi hidastaa prosessia. Hedelmällisyyden tukeminen kannattaa ajatella tietoisena päätöksenä selvittää, mistä oma keho hyötyisi eniten – ja toimia sen mukaan.

Naisen keho tarvitsee rakennusaineita

Munasolun matka kypsymisestä hedelmöitykseen ja kohdunseinämään kiinnittymiseen on monivaiheinen prosessi, ja jokaisessa vaiheessa kehon tarvitsemat ravintoaineet ovat hieman erilaiset.

Kypsymisjakson aikana munasolu on erityisen herkkä oksidatiiviselle stressille – vapaiden radikaalien aiheuttamalle soluvauriolle, joka heikentää munasolun laatua ja voi haitata sen myöhempää kehitystä. Beetakaroteeni, E-vitamiini ja seleeni toimivat tässä vaiheessa antioksidantteina, jotka suojaavat kypsyvää munasolua.

A-vitamiini puolestaan osallistuu solujen erilaistumiseen ja kasvuun – prosesseihin, jotka ovat munasolun kypsymisessä keskeisiä. A-vitamiinin suhteen liian pieni määrä haittaa kypsymistä, mutta raskausaikana liiallinen saanti voi olla haitallista. Tämä on yksi niistä ravintoaineista, joiden kohdalla tieto omasta tasosta ratkaisee enemmän kuin hyvä arvaus.

Kun munasolu on hedelmöittynyt, alkaa kiinnittyminen kohdunseinämään. D-vitamiini säätelee kohdun limakalvon vastaanottavuutta ja tukee immuunijärjestelmän tasapainoa, joka on kiinnittymisen onnistumisen kannalta kriittinen. Folaatti puolestaan osallistuu DNA:n synteesiin ja solujen jakautumiseen heti hedelmöityksestä lähtien – sen tarve alkaa siis paljon ennen kuin raskaus on edes todettu.

Sinkki kulkee mukana lähes jokaisessa vaiheessa. Se vaikuttaa munasolun kypsymiseen, hedelmöityksen onnistumiseen ja alkion varhaiseen kehitykseen. Sinkin puutos on yksi yleisimmistä mikroravinnevajauksista, ja sen vaikutukset hedelmällisyyteen ovat tutkimusten perusteella merkittävät.

Solukalvojen rakenne ja joustavuus riippuvat suoraan rasvahappoprofiilista, ja tämä vaikuttaa siihen, miten hyvin munasolun ja siittiön solukalvot fuusioituvat hedelmöityksessä. Lisäksi omega-3-rasvahapot osallistuvat hormonituotannon säätelyyn ja tulehdusvasteen hallintaan.

Miehen terveys kuntoon

Hedelmällisyyskeskustelussa miehen osuus tiivistyy usein elämäntapaohjeisiin: vältä kuumia kylpyjä, älä pidä läppäriä sylissä, liiku ja nuku hyvin. Siittiösolun toimintakyky rakentuu kolmesta mitattavasta ominaisuudesta: liikkuvuudesta, rakenteesta ja DNA:n eheydestä. Ja jokaiseen näistä vaikuttavat myös tietyt ravintoaineet hyvin konkreettisella tavalla.

DNA:n eheys on ehkä kaikkein kriittisin tekijä, vaikka siitä puhutaan vähiten. Siittiön DNA-vauriot voivat heikentää hedelmöityksen onnistumista, lisätä keskenmenon riskiä ja vaikuttaa alkion kehitykseen. C-vitamiini ja E-vitamiini suojaavat siittiöiden perimää oksidatiiviselta vauriolta – ja siittiöissä vaikutus kohdistuu nimenomaan DNA:n rakenteeseen.

Liikkuvuuden kannalta avainasemassa on ubikinoni. Se osallistuu solujen energiantuotantoon mitokondrioissa, ja siittiösoluissa tämä näkyy erityisen selvästi: ilman riittävää energiantuotantoa siittiö ei yksinkertaisesti jaksa uida perille.

Rakenteelliseen laatuun vaikuttavat erityisesti seleeni ja sinkki, mutta eri mekanismilla kuin naisen hedelmällisyydessä. Seleeni on välttämätön nimenomaan siittiön häntärakenteen muodostumiselle – ilman sitä liikkuvuus kärsii, vaikka energiaa olisi tarjolla. Sinkki puolestaan osallistuu siittiöiden kypsymiseen ja rakenteen vakauteen. Matala sinkkitaso on tutkimuksissa yhdistetty toistuvasti heikentyneeseen siittiöiden laatuun ja alentuneeseen testosteronitasoon.

Karnitiini täydentää kokonaisuutta energiapuolella. Se kuljettaa rasvahappoja mitokondrioihin poltettavaksi, ja siittiösolut ovat tästä kuljetuksesta erityisen riippuvaisia.

Piilossa olevat tekijät – tulehdus, rautavarastot ja rasvahapot

Vitamiinit ja hivennaineet saavat hedelmällisyyskeskustelussa eniten huomiota, mutta taustalla vaikuttaa tekijöitä, jotka jäävät helposti katveeseen.

Matala-asteinen tulehdus on yksi niistä – se voi häiritä hormonitasapainoa, heikentää munasolun ja siittiön laatua ja vaikeuttaa alkion kiinnittymistä. Herkkä CRP-arvo (hsCRP) on yksinkertainen tapa mitata tätä – ja sen tulos voi avata kokonaan uuden näkökulman siihen, miksi hedelmöitys ei onnistu, vaikka muut palaset näyttäisivät olevan kohdallaan.

Ferritiini eli rautavarasto on tekijä, jossa tasapaino on kaikki kaikessa. Liian matala ferritiini tarkoittaa, että elimistön hapensaanti heikkenee ja energiantuotanto kärsii. Mutta myös liian korkea rautataso voi kääntyä haitaksi, koska ylimääräinen rauta toimii pro-oksidanttina ja voi kuormittaa soluja. Tässä ei siis riitä, että ”syö rautaa” – pitää tietää, kummalla puolella tasapainoa oma arvo on.

Kupari ja mangaani ovat hivenaineita, joista harvoin puhutaan hedelmällisyyden yhteydessä. Kuparin suhde sinkkiin on merkittävä – näiden kahden hivenaineen epätasapaino voi häiritä hormonitoimintaa. Mangaani puolestaan vaikuttaa entsyymitoimintaan ja on tärkeä erityisesti alkioraskauden varhaisessa vaiheessa.

Rasvahappojen keskinäiset suhteet – erityisesti omega-3- ja omega-6-rasvahappojen tasapaino – ansaitsevat oman tarkastelunsa. Rasvahappoprofiili antaa tästä kokonaiskuvan.

Kokonaiskuva hahmottuu

Keho on kokonaisuus, ja hedelmällisyyteen vaikuttavat samanaikaisesti kymmenet tekijät, joista osa on helpommin hallittavissa kuin toiset.

Uni on yksi aliarvostetuimmista tekijöistä. Syvän unen aikana elimistö erittää kasvuhormonia, korjaa soluvaurioita ja säätelee hormonitasapainoa. Krooninen univaje häiritsee erityisesti lutenisoivan hormonin (LH) ja follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) eritystä – juuri niitä hormoneja, jotka ohjaavat ovulaatiota ja siittiöiden tuotantoa.

Stressi vaikuttaa hedelmällisyyteen sekä suoraan että kiertoteitä. Kortisolin pitkäaikainen koholla olo häiritsee sukupuolihormonien tuotantoa ja voi naisilla viivästyttää tai estää ovulaatiota kokonaan. Lisäksi stressi muuttaa arkea: unen laatu heikkenee, ruokavalio yksipuolistuu ja alkoholin tai kofeiinin kulutus kasvaa. Keinoja hallintaan on monia – liikunta, meditaatio, luonnossa liikkuminen, hengitysharjoitukset – jokaiselle omansa.

Liikunnassa tasapaino on avainasemassa. Kohtuullinen ja säännöllinen liikunta parantaa verenkiertoa ja tasapainottaa hormonitoimintaa. Ylikuormittava harjoittelu voi kuitenkin naisilla häiritä kuukautiskiertoa ja miehillä heikentää siittiöiden laatua.

Tupakointi heikentää sekä munasolujen että siittiöiden laatua ja nopeuttaa munasoluvaraston ehtymistä. Alkoholi häiritsee hormonitasapainoa jo kohtuullisilla määrillä, ja raskausyrityksen aikana on turvallisinta jättää se kokonaan pois.

Ympäristötekijöistäkin kannattaa olla tietoinen. Endokriinisia häiritsijöitä – kemikaaleja, jotka häiritsevät hormonitoimintaa – löytyy muoveista, kosmetiikasta ja torjunta-aineista. Kaikkea ei voi välttää, mutta tietoiset valinnat vähentävät kokonaiskuormitusta: lasipullot muovin sijaan, luonnonkosmetiikka ja huolellisesti pestyt kasvikset ja hedelmät.

Raskaustoive voi muuttua raskaaksi kantaa, jos se pitkittyy. Joka kuukausi tuo odotuksen ja mahdollisen pettymyksen, ja se on kokemus, joka vaikuttaa myös kehoon – pitkittynyt ahdistuneisuus pitää hermostoa jatkuvassa valmiustilassa ja häiritsee hormonaalista säätelyä. Vertaistukiryhmät, pariterapia ja hedelmällisyyteen erikoistuneet psykologit voivat olla korvaamaton apu – yksin ei tarvitse jäädä.

Hedelmällisyyden tutkimuspaketti mittaa kerralla keskeiset vitamiinit, hivenaineet, antioksidantit ja rasvahapot, jotka vaikuttavat sekä naisen että miehen lisääntymisterveyteen.

Kaikki nämä tekijät muodostavat yhdessä ravitsemuksen kanssa kokonaisuuden, joka joko tukee tai jarruttaa hedelmällisyyttä. Paras tapa lähteä liikkeelle on ymmärtää, mitä juuri oma keho tarvitsee – jonka pohjalta voi tehdä oikeita valintoja oikeaan aikaan.

Haluatko saada lisää tietoa kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista tai vinkkejä miten voit lähteä liikkeelle elämäntapamuutoksessa?

TerveysSummit VIP-jäsenyydellä näet nämä ja kaikki muut yli 500 TerveysSummit-haastattelua, joista saat käytännön vinkkejä ja tietoa oman ja läheistesi hyvinvoinnin edistämiseksi!

TUTUSTU VIP-JÄSENYYTEEN