Kehon hiljainen kuormitus – miten raskasmetalleista pääsee eroon?

Artikkelin toimittaja: Anita Salo

Raskasmetallit ovat osa modernia elämää – niitä on ilmassa, vedessä, ruoassa ja arkisissa tuotteissa. Keho ei pysty hajottamaan niitä, joten ne kertyvät hitaasti kudoksiin vuosien saatossa. Monet oireet, joita pidämme normaalina väsymyksenä tai ikääntymisenä, voivat liittyä tähän kuormitukseen. Hyvä uutinen on, että kehon puhdistumista voi tukea luonnollisin keinoin.

Miten raskasmetallit kertyvät kehoon?

Raskasmetalleja ei tarvitse etsiä tehtaista tai saastuneilta alueilta. Ne ovat läsnä tavallisessa arjessa, usein täysin huomaamatta. Jokainen hengenveto, ruokailukerta ja ihokontakti voi tuoda elimistöön pieniä määriä aineita, joita keho ei osaa käsitellä. Ongelma ei ole yksittäinen altistuminen vaan kertymä, joka kasvaa hiljalleen vuosikymmenten aikana.

Elohopea on yksi tunnetuimmista. Sitä kertyy erityisesti suurista petokaloista – kuten tonnikalasta, hauesta ja miekkakalasta. Mitä suurempi kala ja mitä korkeammalla ravintoketjussa, sitä enemmän elohopeaa sen kudoksiin on ehtinyt kasautua. Toinen merkittävä lähde ovat vanhat amalgaamipaikat, jotka vapauttavat pieniä määriä elohopeahöyryä suuhun päivittäin. Mitä enemmän paikkoja ja mitä kauemmin ne ovat olleet suussa, sitä suurempi on kertynyt kuorma.

Lyijyä on yhä ympäristössä, vaikka lyijyllinen bensiini poistui käytöstä vuosikymmeniä sitten. Vanhojen talojen maalit, vesiputket ja jopa jotkut tuontitavarat sisältävät lyijyä. Lapset ovat erityisen alttiita, koska heidän kehonsa imee lyijyä tehokkaammin kuin aikuisten. Lyijy varastoituu luustoon, josta se voi vapautua verenkiertoon vielä vuosikymmenien jälkeen.

Kadmium kertyy elimistöön tupakoinnin, teollisten lannoitteiden ja saastuneen maaperän kautta. Yksikin savuke sisältää kadmiumia, ja tupakoitsijan kehoon sitä kasautuu moninkertaisesti tupakoimattomaan verrattuna. Se kuormittaa erityisesti munuaisia ja heikentää luuston rakennetta pitkäaikaisessa altistuksessa.

Alumiinia on muun muassa deodoranteissa, antasideissa, foliossa ja rokotteissa. Vaikka alumiini ei ole klassinen raskasmetalli, sen mahdollinen kertyminen aivoihin on herättänyt huolta tutkijoiden keskuudessa. Alumiinin yhteyttä neurodegeneratiivisiin sairauksiin tutkitaan edelleen aktiivisesti.

Miten raskasmetallit vaikuttavat terveyteen?

Raskasmetallien vaikutukset ovat usein hiipivät ja epämääräiset – siksi niitä on vaikea tunnistaa. Oireet muistuttavat monia muita vaivoja, ja yhteys metalleihin jää helposti tekemättä.

Hermosto ja aivot kärsivät yleensä ensimmäisinä. Elohopea ja lyijy läpäisevät veri-aivoesteen ja varastoituvat aivokudokseen, missä ne häiritsevät hermosolujen viestintää. Seurauksena voi olla muistihäiriöitä, keskittymisvaikeuksia, aivosumua ja mielialan vaihteluita. Lapsilla lyijyaltistus on yhdistetty oppimisvaikeuksiin ja käytöshäiriöihin.

Immuunijärjestelmä joutuu kovalle koetukselle. Raskasmetallit lisäävät kehon tulehdustaakkaa ja voivat laukaista autoimmuunireaktioita. Krooninen väsymys, toistuvat infektiot ja hitaasti paranevat haavat voivat kertoa immuunijärjestelmän ylikuormituksesta.

Munuaiset ja maksa tekevät töitä kellon ympäri suodattaakseen haitallisia aineita, mutta raskasmetallien kohdalla ne jäävät alakynteen. Kadmium erityisesti vaurioittaa munuaisten toimintaa pitkäaikaisessa altistuksessa. Maksa puolestaan kuormittuu, kun se yrittää käsitellä aineita joita ei voi hajottaa.

Laaja katsaustutkimus vahvistaa, että vuosia jatkunut raskasmetalleille altistuminen on yhteydessä sydän- ja verisuonitauteihin, neurologisiin häiriöihin ja munuaisvaurioihin (Järup L., British Medical Bulletin, 2003).

Miksi metallit eivät poistu itsestään?

Keho on hämmästyttävän tehokas puhdistamaan itseään – mutta raskasmetallien kohdalla se kohtaa rajansa. Nämä aineet eivät käyttäydy kuten normaalit aineenvaihdunnan jätteet.

Monet raskasmetallit hakeutuvat rasvakudokseen ja aivoihin, joissa ne pysyvät suojassa kehon tavallisilta puhdistusmekanismeilta. Lyijy kiinnittyy luustoon, josta se voi vapautua verenkiertoon vielä pitkänkin ajan jälkeen – esimerkiksi raskauden, vaihdevuosien tai luukadon yhteydessä.

Puoliintumisajat ovat pitkiä. Elohopean poistuminen aivoista kestää vuosia, kadmiumin munuaisista jopa 10–30 vuotta. Keho ei yksinkertaisesti ehdi puhdistua, jos altistuminen jatkuu päivittäin.

Maksa ja munuaiset ovat kehon pääpuhdistuselimet, mutta niiden kapasiteetti on rajallinen. Kun myrkkyjen määrä ylittää käsittelykyvyn, ylimääräinen jää kudoksiin. Maksa yrittää muuttaa raskasmetalleja vesiliukoisempaan muotoon erittämistä varten, mutta prosessi on hidas ja kuormittaa elintä.

Toinen haaste on, että raskasmetallit kiertävät kehossa. Keho voi yrittää poistaa niitä, mutta ilman oikeanlaista sitojaa ne imeytyvät takaisin suolistosta verenkiertoon. Tätä kutsutaan enterohepaattiseksi kiertokuluksi – ja se pitää metallit kehossa vuodesta toiseen. Siksi pelkkä altistumisen vähentäminen ei aina riitä. Keho tarvitsee aktiivista tukea päästäkseen eroon siitä, mitä on jo ehtinyt kasautua.

Luonnolliset keinot tukea kehon puhdistumista

Kehon puhdistumista raskasmetalleista voi tukea luonnollisilla aineilla, jotka sitovat metalleja ja auttavat kuljettamaan ne ulos elimistöstä. Avainasemassa on oikeiden sitojien käyttö – ilman niitä metallit voivat vapautua kudoksista mutta imeytyä uudelleen.

Chlorella on makean veden levä, joka on tutkituimpia luonnollisia raskasmetallien sitojia. Sen soluseinä tarttuu elohopeaan, lyijyyn ja kadmiumiin tehokkaasti suolistossa ja estää niiden takaisinimeytymisen. Eläintutkimuksissa chlorellan on osoitettu nopeuttavan raskasmetallien poistumista merkittävästi (Uchikawa T. ym., Journal of Toxicological Sciences, 2010).

Korianteri toimii eri tavalla kuin chlorella. Se auttaa irrottamaan raskasmetalleja kudoksista ja mobilisoimaan ne verenkiertoon. Siksi korianteria suositellaan käytettäväksi yhdessä sitojan kanssa – muuten vapautuneet metallit voivat siirtyä kehossa uuteen paikkaan.

Vihreä savi on luonnon oma puhdistaja. Sisäisesti nautittuna se nappaa kiinni myrkkyjä ja raskasmetalleja ruoansulatuskanavassa. Saven negatiivisesti varautuneet hiukkaset vetävät puoleensa positiivisesti varautuneita toksiineja ja kuljettavat ne ulos kehosta.

Spirulina tukee maksan puhdistustoimintaa ja sisältää klorofylliä, joka auttaa kehoa eroon myrkyistä. Se toimii hyvin yhdessä chlorellan kanssa.

MSM (metyylisulfonyylimetaani) parantaa solukalvojen läpäisevyyttä ja auttaa myrkkyjä poistumaan soluista. Samalla se vahvistaa maksan glutationivarastoja – glutationi on kehon oma pääantioksidantti ja keskeinen puhdistumisen kannalta.

Seleeni suojaa soluja raskasmetallien aiheuttamalta oksidatiiviselta stressiltä ja auttaa maksaa toimimaan tehokkaammin. C-vitamiini on antioksidantti, joka neutraloi vapautuvia toksiineja puhdistusprosessin aikana.

Sauna on yksi tehokkaimmista tavoista tukea puhdistumista ihon kautta. Hikoilu kuljettaa raskasmetalleja ulos kehosta, ja tutkimuksissa on havaittu, että hien mukana erittyy merkittäviä määriä lyijyä, kadmiumia ja elohopeaa. Erityisesti infrapunasauna läpäisee kudoksia syvemmältä ja tehostaa myrkkyjen mobilisaatiota. Säännöllinen saunominen yhdistettynä hyvään nesteytykseen tukee kehon omaa puhdistustyötä.

Puhdistuminen kannattaa aloittaa maltillisesti. Liian nopea metallien mobilisaatio voi aiheuttaa oireita, kun vapautuneet aineet kuormittavat kehoa.

Haluatko saada lisää tietoa kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista tai vinkkejä miten voit lähteä liikkeelle elämäntapamuutoksessa?

TerveysSummit VIP-jäsenyydellä näet nämä ja kaikki muut yli 500 TerveysSummit-haastattelua, joista saat käytännön vinkkejä ja tietoa oman ja läheistesi hyvinvoinnin edistämiseksi!

TUTUSTU VIP-JÄSENYYTEEN