Sinkkiä tarvitaan solujen uusiutumiseen, hormoneihin ja DNA:n korjaukseen

Artikkelin toimittaja: Anita Salo

Sinkki tunnetaan ennen kaikkea vastustuskyvyn tukena, vaikka sen merkitys ulottuu paljon syvemmälle solujen toimintaan. Sitä tarvitaan jatkuvasti kudosten uusiutumiseen ja kehon omiin korjausprosesseihin, joten liian vähäinen saanti voi näkyä yllättävillä tavoilla. Ratkaisevaa on myös se, kuinka hyvin elimistö pystyy sinkkiä hyödyntämään.

Sinkki on solujen viestinvälittäjä

Sinkki vaikuttaa solujen sisällä. Se toimii apuna yli 300 entsyymille, mutta vaikutus ei rajoitu niihin. Arvioiden mukaan jopa noin 3 000 elimistön proteiinia sitoo sinkkiä tai tarvitsee sitä tehtäviensä hoitamiseen. Sinkkiä tarvitaan proteiinien rakenteen ylläpitämiseen, geenien toiminnan ohjaamiseen ja uusien solujen muodostumiseen.

Erityisen kiinnostavia ovat niin sanotut sinkkisormiproteiinit, joiden rakenne pysyy koossa sinkin avulla. Monet niistä vaikuttavat siihen, mitkä geenit kytkeytyvät päälle ja pois. Sinkki osallistuu myös DNA-vaurioiden tunnistamiseen ja korjaamiseen, mikä tekee siitä osan solujen omaa huoltojärjestelmää.

Uudempi tutkimus on tuonut esiin vielä vähemmän tunnetun tehtävän. Sinkki voi toimia soluissa myös viestinvälittäjänä. Sen pitoisuus voi muuttua hetkellisesti ja vaikuttaa siihen, miten solu reagoi esimerkiksi kasvuun, kuormitukseen tai ympäristön muutoksiin. Eräässä laajassa katsauksessa sinkkisignaloinnin kuvattiin olevan yhteydessä muun muassa solujen kasvuun ja stressivasteisiin (Chen ym., 2024).

Myös sinkin sijaintia säädellään tarkasti. Erityiset kuljetusproteiinit siirtävät sitä solun eri osiin ja auttavat pitämään pitoisuuden sopivalla tasolla. Sinkkiä ei siis vain varastoida elimistöön odottamaan käyttöä, vaan sitä liikutellaan jatkuvasti sinne, missä sitä kulloinkin tarvitaan.

Sinkin puute voi vaikuttaa aisteihin

Sinkin yhteys makuun ja hajuihin kuuluu sen vähemmän tunnettuihin tehtäviin. Jo lieväkin niukkuus voi joillakin ihmisillä vaikuttaa siihen, miltä ruoka maistuu tai kuinka voimakkaina tuoksut koetaan.

Yksi yhteys löytyy syljessä esiintyvästä hiilihappoanhydraasi VI -entsyymistä. Se on sinkistä riippuvainen entsyymi, jota on yhdistetty makunystyröiden normaaliin toimintaan ja makuherkkyyteen. Jos sinkkiä on liian vähän, tämän järjestelmän toiminta voi häiriintyä. Tällöin ruoka saattaa tuntua tavallista mauttomammalta tai yksittäisiä makuja voi olla vaikeampi erottaa toisistaan.

Hajujen tunnistamisessa yhteys on monimutkaisempi. Sinkillä on tehtäviä hajuaistiin liittyvissä kudoksissa ja hermostossa, mutta hajujen heikentyneeseen tunnistamiseen on myös lukuisia muita syitä. Siksi sitä ei voi yksin pitää varmana merkkinä sinkin puutteesta.

Aistien vaimentumisella voi kuitenkin olla yllättävä seuraus: se voi muuttaa ruokahalua ja sitä, millaisia ruokia ihminen alkaa suosia. Kun ruoka ei tunnu yhtä maukkaalta kuin ennen, siitä saatetaan hakea voimakkaampaa makeutta, suolaisuutta tai mausteisuutta.

Tutkimuksia koonneessa meta-analyysissa sinkkilisä paransi makuhäiriöitä useammin kuin vertailuhoito erityisesti ihmisillä, joilla oli sinkin puutetta tai muuten selittämätön makuhäiriö (Mozaffar ym., 2023). Tämä ei tarkoita, että jokainen makuaistin muutos johtuisi sinkistä, mutta tulokset vahvistavat yhteyttä sinkkitasapainon ja maistamisen välillä.

Iho tarvitsee sinkkiä jatkuvaan korjaustyöhön

Iho on yksi niistä kudoksista, joissa sinkin vähäinen saanti voi tulla näkyväksi nopeasti. Se joutuu jatkuvasti paikkaamaan pieniä vaurioita, ylläpitämään suojaavaa pintakerrosta ja reagoimaan ympäristön aiheuttamaan rasitukseen. Kun iho rikkoutuu, sinkin tarve voi hetkellisesti kasvaa, sillä sitä käytetään useissa uuden kudoksen muodostumiseen liittyvissä vaiheissa.

Haavan paraneminen alkaa tulehdusreaktiolla, jonka tarkoituksena on puhdistaa vaurioitunut alue ja valmistella se uudelleenrakentamista varten. Sinkki auttaa säätelemään tätä vastetta. Seuraavaksi elimistö alkaa muodostaa vaurioituneen alueen tilalle uutta kudosta. Tässä vaiheessa hivenaineella on tehtäviä muun muassa kollageenin muodostumisessa ja ihon rakenteen palautumisessa.

Sinkin niukkuus voi näkyä siinä, että pienet haavat, naarmut tai ihoärsytykset rauhoittuvat tavallista hitaammin. Myös ihon kuivuus ja erilaiset ihomuutokset voivat joskus liittyä liian vähäiseen saantiin, vaikka yksittäisen iho-ongelman perusteella puutosta ei voida päätellä.

Pitkään avoinna olevissa haavoissa sinkin tarve voi korostua entisestään. Sitä voidaan menettää haavaeritteiden mukana samaan aikaan, kun vaurioitunut alue tarvitsee ravintoaineita uuden rakenteen muodostamiseen. Riittävä saanti on siksi erityisen tärkeää silloin, kun kudoksen palautuminen pitkittyy.

Hormonit tarvitsevat sinkkiä

Sinkin yhteydessä puhutaan usein testosteronista, mutta sen rooli hormonien taustalla on paljon laajempi. Sinkki osallistuu hormonien muodostamiseen, varastointiin ja niiden vaikutusten välittymiseen, ja tehtävä vaihtelee eri puolilla elimistöä.

Hyvä esimerkki löytyy haimasta. Insuliinia varastoidaan haiman beetasoluissa rakenteina, joiden muodostumisessa sinkillä on keskeinen tehtävä. Se auttaa vakauttamaan insuliinimolekyylejä ennen niiden vapautumista verenkiertoon, minkä vuoksi beetasoluissa on poikkeuksellisen paljon sinkkiä.

Myös kilpirauhasessa sinkillä on useita tehtäviä. Se osallistuu kilpirauhashormonien muodostumiseen, niiden vaikutusta säätelevien proteiinien toimintaan sekä hormonien aineenvaihduntaan. Sinkin puutoksen yhteydessä on havaittu muutoksia kilpirauhashormonitasoissa, mutta yksittäisestä kilpirauhasarvosta ei voida päätellä, saako ihminen sinkkiä riittävästi.

Testosteronin kohdalla yhteys tunnetaan ehkä parhaiten. Sinkki osallistuu kivesten toimintaan ja steroidihormonien tuotantoon. Tutkimuksissa matala sinkkitaso on yhdistetty matalampiin testosteronipitoisuuksiin, ja vaikutus näyttää riippuvan myös siitä, onko sinkistä lähtötilanteessa puutetta.

Kiinnostavampaa on, että sama hivenaine vaikuttaa keskenään hyvin erilaisten hormonijärjestelmien taustalla. Pitkittynyt niukkuus voi tämän vuoksi heijastua laajemmin kuin vain yhden hormonin muutoksena.

Näin parannat sinkin imeytymistä

Sinkin kohdalla pelkkä ruoan tai valmisteen sisältämä määrä ei kerro kaikkea. Siihen, kuinka paljon hivenaineesta lopulta saadaan käyttöön, vaikuttavat esimerkiksi aterian koostumus ja sinkin muoto. Yksi tärkeimmistä tekijöistä on fytaatti, jota esiintyy runsaasti esimerkiksi täysjyväviljoissa, palkokasveissa, pähkinöissä ja siemenissä. Fytaatti sitoo sinkkiä suolistossa ja voi vähentää sen hyödyntämistä.

Liottaminen, idättäminen ja fermentointi hajottavat fytaattia ja voivat siten parantaa ruoasta saatavan sinkin saatavuutta elimistölle. Tutkimuksia koonneessa katsauksessa fytaatin vähentäminen tai fytaasi-entsyymin käyttö paransi useimmissa tutkimuksissa sinkin ja raudan biologista saatavuutta (Chondrou ym., 2024).

Hyviä kasvikunnan sinkin lähteitä ovat kurpitsan- ja hampunsiemenet, seesaminsiemenet ja tahini, cashewpähkinät, linssit, pavut ja kikherneet. Myös tofu ja tempeh tuovat ruokavalioon sinkkiä. Sitä on myös esimerkiksi kananmunissa, maitotuotteissa, lihassa ja äyriäisissä.

Aterian muu koostumus voi vaikuttaa sinkin hyödyntämiseen. Proteiinit, peptidit ja aminohapot voivat parantaa sen biologista saatavuutta. Aminohappoihin sitoutuneet sinkkiyhdisteet voivat myös hyödyntää aminohappojen kuljetusjärjestelmiä imeytymisessä.

Eri ravintolisien ajoituksella on myös väliä. Suurehko rauta-annos voi häiritä samanaikaisesti nautitun sinkin imeytymistä. Esimerkiksi vähintään 25 milligrammaa rautaa sisältävä ravintolisä kannattaa ottaa eri aikaan kuin sinkki. Sen sijaan C-vitamiinin ja B-vitamiinit voi ottaa samaan aikaan sinkin kanssa.

Sinkkivalmisteissa käytetään useita erilaisia muotoja. Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi sinkkipikolinaatti, sinkkibisglysinaatti, sinkkimono-L-metioniinisulfaatti ja sinkkiglukonaatti. Eräässä tuoreessa katsauksessa sinkkiglysinaatin ja sinkkiglukonaatin todettiin imeytyvän hyvin, kun taas sinkkioksidin imeytyminen jäi heikommaksi (Devarshi ym., 2024).

Sinkki on hyvä esimerkki siitä, kuinka pienellä ravintoaineella voi olla hämmästyttävän suuri biologinen merkitys. Juuri siksi siihen ei kannata suhtautua vain flunssakauden tuttavuutena.

Haluatko saada lisää tietoa kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista tai vinkkejä miten voit lähteä liikkeelle elämäntapamuutoksessa?

TerveysSummit VIP-jäsenyydellä näet nämä ja kaikki muut yli 700 TerveysSummit-haastattelua, joista saat käytännön vinkkejä ja tietoa oman ja läheistesi hyvinvoinnin edistämiseksi!

TUTUSTU VIP-JÄSENYYTEEN