Aivojen verenkierto kuntoon – Ennaltaehkäise TIA-kohtaukset turvallisesti

Artikkelin toimittaja: Anita Salo

TIA-kohtaus voi tulla yllättäen ja kadota hetkessä – mutta sen viestiä ei pidä koskaan ohittaa. Kyseessä on usein ensimmäinen merkki siitä, että aivojen verenkierto ei toimi kuten pitäisi. Monet pitävät ohimeneviä näköhäiriöitä tai puheen puuroutumista stressin tai väsymyksen merkkinä. Todellisuudessa kyse voi olla pienestä aivoverenkierron häiriöstä, joka ennakoi vakavampaa aivoinfarktia. Hyvä uutinen on, että TIA-kohtauksia ja niiden seurauksia voi ennaltaehkäistä tehokkaasti.

Mikä on TIA-kohtaus ja mistä se kertoo?

TIA-kohtaus eli ohimenevä aivoverenkiertohäiriö (transient ischemic attack) on merkki siitä, että jokin aivojen verisuonista on tilapäisesti tukkeutunut tai kaventunut. TIA muistuttaa oireiltaan aivoinfarktia, mutta ero on siinä, että oireet menevät yleensä ohi nopeasti, useimmiten alle tunnissa, eivätkä jätä pysyvää kudosvauriota. Silti kyse ei ole harmittomasta tilanteesta: jopa kolmannes TIA-kohtauksen kokeneista saa myöhemmin varsinaisen aivoinfarktin, usein jo seuraavien päivien tai viikkojen aikana.

Kohtaus voi ilmetä monin eri tavoin: äkillisenä puhehäiriönä, toispuoleisena puutumisena tai halvaantumisena, näön hämärtymisenä tai ohimenevänä tajunnan tason laskuna. Joillakin oireina voi olla muistihäiriöitä, sekavuutta, tunne ulkopuolisuudesta tai pelko hallinnan menetyksestä. Moni ohittaa nämä tuntemukset stressinä, väsymyksenä tai migreeninä – varsinkin jos ne menevät nopeasti ohi. Tämä voi kuitenkin olla vaarallinen virhe. TIA on aina vakavasti otettava häiriö, joka kertoo siitä, että aivojen verenkierto ei ole kunnossa.

TIA:n taustalla on yleensä pieni verihyytymä, joka kulkeutuu aivojen verisuoneen ja estää hetkellisesti veren virtauksen. Riskitekijöitä ovat muun muassa kohonnut verenpaine, korkea kolesteroli, eteisvärinä, diabetes ja tupakointi. Ikääntyessä riski kasvaa: yli 55-vuotiailla TIA on selvästi yleisempi, mutta kohtauksia voi esiintyä myös nuoremmilla.

Erityisen herkkä alue aivoverenkierron häiriöille on otsalohko, joka vastaa muun muassa tarkkaavaisuudesta, impulssikontrollista ja toiminnanohjauksesta. Jos otsalohkon verenkierto heikkenee toistuvasti, seurauksena voi olla muistihäiriöitä, keskittymisvaikeuksia ja jopa käyttäytymisen muutoksia. On havaittu, että joillakin aikuisilla, joilla on ADHD-tyyppisiä oireita tai vaikeuksia arjen hallinnassa, saattaa taustalla olla lieviä mutta huomiotta jääneitä aivoverenkierron ongelmia. TIA ei jätä näkyviä jälkiä aivokuviin, mutta se kertoo selvästi, että jokin on pielessä. Ja kun kyse on aivoista, nopea reagointi ja ennaltaehkäisy ovat elintärkeitä.

Aivojen verenkierron ongelmat

Aivojen verenkierto on herkkä järjestelmä, jonka häiriöt voivat vaikuttaa laajasti koko kehoon ja mieleen. Vaikka aivoinfarkti tai TIA-kohtaus ovat äkillisiä tapahtumia, niitä edeltävät muutokset kehittyvät usein vuosien kuluessa. Jo lievä aivojen verenvirtauksen heikkeneminen voi aiheuttaa kognitiivisia oireita, vaikka mitään kohtauksia ei olisikaan tapahtunut.

Useissa tutkimuksissa on havaittu yhteys hitaan aivoverenkierron ja muistitoimintojen heikkenemisen välillä. Esimerkiksi Framingham Offspring Study -pitkittäistutkimuksessa todettiin, että alhaisempi aivojen perfuusio (veren virtaus aivokudoksessa) ennusti heikompaa suoriutumista muistia ja tarkkaavaisuutta vaativissa tehtävissä (Debette et al., 2010).

Myös neurokuvantamistutkimukset vahvistavat tämän. Magneettikuvissa on havaittu, että valkean aineen vauriot – niin kutsutut hiljaiset infarktit – liittyvät aivojen pienten verisuonten vaurioihin ja vähitellen etenevään verenkierron puutteeseen. Näitä muutoksia on löydetty jopa oireettomilta ihmisiltä, joilla on sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä (Longstreth et al., 2002).

Verenkierron häiriöt eivät vaikuta ainoastaan muistiin. Niillä on yhteys myös mielialaan ja tunne-elämään. Alentunut verenkierto otsalohkon alueella on yhdistetty esimerkiksi lisääntyneeseen ahdistuneisuuteen ja masennusoireisiin. Lisäksi jotkut tutkimukset viittaavat siihen, että krooninen aivoverenkierron vajaus voi altistaa myöhemmin eteneville muistisairauksille, kuten vaskulaariselle dementialle (Iadecola, 2013).

Tärkeä huomio on, että aivoverenkierron ongelmat eivät tarkoita pelkkää aivoinfarktin uhkaa – ne voivat vaikuttaa päivittäiseen toimintakykyyn, mielialaan ja jopa persoonallisuuteen. Siksi ehkäiseviin toimiin kannattaa tarttua ajoissa, vaikka näkyviä oireita ei vielä olisi.

Liikunta ja verenkierto – päivittäinen liike ehkäisee TIA-kohtauksia

Liikunta on yksi tehokkaimmista keinoista parantaa aivojen verenkiertoa – ja samalla vähentää TIA-kohtausten ja aivoinfarktin riskiä. Jo säännöllinen, kohtuukuormitteinen liike parantaa verisuonten joustavuutta, alentaa verenpainetta ja tehostaa hapen kuljetusta aivokudokseen. Aivot rakastavat liikettä, ja hyöty näkyy niin verenkierrossa kuin mielialassa ja muistissa.

Useat tutkimukset ovat vahvistaneet liikunnan suojaavan vaikutuksen. Harvard School of Public Healthin tutkimuksessa havaittiin, että säännöllisesti liikkuvilla oli jopa 40 % pienempi riski saada aivoverenkierron häiriö kuin niillä, jotka liikkuivat harvoin (Lee et al., 2003).

Liikunnan ei tarvitse olla raskasta eikä aikaa vievää. Jo 30 minuuttia kävelyä useimpina päivinä riittää käynnistämään elimistön suojaavat mekanismit. Myös pyöräily, uinti, tanssi ja jopa aktiivinen kotiaskareiden hoitaminen lasketaan hyödyksi. Erityisesti istumatyötä tekevien kannattaa kiinnittää huomiota taukoihin ja liikkeeseen päivän mittaan – pitkät paikallaanolot voivat heikentää verenkiertoa ja lisätä verisuoniriskejä.

On hyvä muistaa, että liikunta vaikuttaa aivoihin sekä suoraan että epäsuorasti: se vähentää stressihormonien määrää, tasapainottaa verensokeria ja parantaa unen laatua, jotka kaikki tukevat aivojen terveyttä. Liikunta ei ole vain keino ehkäistä kohtauksia – se on tapa pitää koko hermosto vireänä.

Ravinto ja lisäravinteet aivojen tueksi

Aivot kuluttavat enemmän energiaa kuin mikään muu elin – ja siksi ravinnolla on suora vaikutus niiden toimintaan. Aivoterveyden kannalta tärkeintä ei ole yksittäinen superruoka, vaan kokonaisuus: tulehdusta vähentävä, tasapainoinen ja verensokeria vakauttava ruokavalio tukee verenkiertoa ja suojaa verisuonia. Samalla se vähentää monia TIA-kohtauksen ja aivoinfarktin riskitekijöitä, kuten kohonnutta verenpainetta, insuliiniresistenssiä ja kolesterolia.

Tutkitusti toimivia ruokavaliomalleja ovat muun muassa Välimeren ruokavalio ja DASH-ruokavalio, jotka molemmat painottavat runsasta kasvisten, marjojen, kalan, pähkinöiden ja oliiviöljyn käyttöä – ja punaisen lihan, suolan ja sokerin rajoittamista. Esimerkiksi PREDIMED-tutkimuksessa havaittiin, että Välimeren ruokavalio vähensi aivoverenkierron häiriöiden riskiä lähes 30 % (Estruch et al., 2013).

Hyvälaatuiset rasvat – kuten oliiviöljy, avokado ja rasvainen kala – tukevat verisuonten joustavuutta ja hillitsevät hiljaista tulehdusta. Samoin runsas vihreiden lehtivihannesten ja marjojen syöminen on yhdistetty parempaan muistiin ja hitaampaan kognitiiviseen vanhenemiseen. Marjoissa olevat flavonoidit suojaavat aivosoluja hapetusstressiltä ja auttavat verenkierron säätelyssä.

Oikein valitut lisäravinteet voivat tukea aivojen verenkiertoa, suojata verisuonia ja auttaa ehkäisemään TIA-kohtauksia.

B-ryhmän vitamiinit – tukevat hermoston toimintaa ja vähentävät homokysteiini-nimisen yhdisteen määrää, joka voi vaurioittaa verisuonia.

C-vitamiini – vahvistaa verisuonten seinämiä, tukee kollageenin muodostumista ja suojaa soluja hapettumisstressiltä.

E-vitamiini – toimii antioksidanttina, suojaa aivosoluja ja ehkäisee rasvojen hapettumista verenkierrossa.

Magnesium – rentouttaa verisuonia, alentaa verenpainetta ja tukee aivojen ja hermoston normaalia toimintaa.

Neidonhiuspuu (Ginkgo biloba) – edistää aivojen verenkiertoa, parantaa hapen saantia ja on yhdistetty parempaan muistiin erityisesti ikääntyvillä.

Omega-3-rasvahapot – vähentävät tulehdusta, parantavat verisuonten joustavuutta ja voivat pienentää aivoverenkierron häiriöiden riskiä.

Arginiini – aminohappo, joka lisää typpioksidin tuotantoa ja auttaa verisuonia laajentumaan, mikä parantaa verenvirtausta.

Bacopa monnieri – nootrooppinen kasvi, joka voi parantaa muistia ja samalla lisätä aivojen verenkiertoa.

Resveratroli – parantaa endoteelin toimintaa ja siten aivojen mikroverenkiertoa.

Pycnogenol– vahva antioksidantti, joka lisää typpioksidin tuotantoa ja parantaa verisuonten elastisuutta.

Sitruliini – lisää typpioksidia (NO), mikä laajentaa verisuonia ja lisää aivoverenkiertoa.

Nattokinaasi – entsyymi, joka vähentää veren liiallista hyytymistaipumusta ja parantaa veren virtausta pienissä suonissa.

Arjen valinnat aivoterveyden hyväksi

Aivot tarvitsevat taukoja ja palautumista aivan kuten lihaksetkin. Riittävä uni ja stressin hallinta ovat usein aliarvostettuja tekijöitä aivoverenkierron ylläpidossa. Yöunen aikana aivot poistavat kuona-aineita ja tasapainottavat hermoston toimintaa. Unen puute taas nostaa verenpainetta, heikentää muistia ja voi pitkällä aikavälillä lisätä aivoverenkierron häiriöiden riskiä.

Stressi supistaa verisuonia ja lisää tulehdusherkkyyttä, mikä heikentää verenkiertoa aivoissa. Jokapäiväiset tavat, kuten ulkoilu, hengitysharjoitukset, sosiaalinen kontakti ja säännöllinen rytmi, auttavat tasaamaan kehon kuormitusta. Myös liikunta ja ravinto tukevat stressinhallintaa – keho ja mieli toimivat yhdessä, eivät erillään.

Joissakin tapauksissa pieni päivittäinen annos aspiriinia voi ehkäistä hyytymien muodostumista, mutta se ei sovi kaikille. Aspiriinin käytön aloittaminen tulee aina arvioida lääkärin kanssa, erityisesti jos taustalla on muita sairauksia tai käytössä on veren hyytymiseen vaikuttavia lääkkeitä.

Hakeudu hoitoon viipymättä, jos ilmenee äkillisiä oireita kuten puheen häiriöitä, näön hämärtymistä, toispuoleista puutumista tai äkillistä sekavuutta – nämä ovat merkkejä aivojen hapenpuutteesta. Myös pidempään jatkuneet muistiongelmat, keskittymisvaikeudet tai jatkuva väsymys voivat viitata aivoverenkierron heikentymiseen ja ne kannattaa tutkia ajoissa.

Aivojen terveys ei rakennu yhdestä teosta tai oivalluksesta, vaan arjen valinnoista, jotka toistuvat päivästä toiseen. Jokainen pieni askel – parempi uni, rauhoittava hengityshetki, värikäs ateria tai kevyt kävelylenkki – on signaali elimistölle siitä, että olosuhteet ovat kunnossa riittävälle palautumiselle. Näistä muodostuu perusta, joka suojaa aivoja ja vahvistaa niiden kykyä selviytyä elämän kuormituksista.

Haluatko saada lisää tietoa kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista tai vinkkejä miten voit lähteä liikkeelle elämäntapamuutoksessa?

TerveysSummit VIP-jäsenyydellä näet nämä ja kaikki muut yli 500 TerveysSummit-haastattelua, joista saat käytännön vinkkejä ja tietoa oman ja läheistesi hyvinvoinnin edistämiseksi!

TUTUSTU VIP-JÄSENYYTEEN