Voiko tulehdus tehdä kehosta alttiimman lihomiselle?

Artikkelin toimittaja: Anita Salo

Lihomista ajatellaan usein yksinkertaisena seurauksena siitä, että energiaa kertyy kehoon enemmän kuin sitä kuluu, mutta taustalla tapahtuu paljon muutakin. Tutkimuksissa huomio on kiinnittynyt yhä enemmän matala-asteiseen tulehdukseen, joka voi vaikuttaa rasvakudoksen lisäksi hormoneihin, aineenvaihduntaan ja jopa nälän säätelyyn.

Rasvakudos on viestikeskus, ei pelkkä energiavarasto

Rasvakudosta pidettiin pitkään melko passiivisena paikkana, johon ylimääräinen energia varastoituu. Nykyään se tunnetaan aktiivisena hormonaalisena ja immuunijärjestelmään osallistuvana kudoksena, joka on jatkuvassa vuorovaikutuksessa aivojen, maksan, lihasten ja muiden elinten kanssa. Sen erittämiä viestimolekyylejä kutsutaan adipokiineiksi, ja niiden tasapaino muuttuu rasvamäärän kasvaessa.

Tunnetuimpia adipokiineja ovat leptiini ja adiponektiini. Leptiini välittää aivoille tietoa elimistön energiavarastoista ja osallistuu ruokahalun säätelyyn. Rasvan lisääntyessä leptiinin määrä yleensä kasvaa, mutta samalla elimistö voi alkaa reagoida sen vaikutukseen heikommin. Adiponektiini puolestaan tukee insuliiniherkkyyttä ja hillitsee tulehdusta, mutta lihavuudessa sen pitoisuus tyypillisesti laskee.

Mukana on myös immuunijärjestelmän toimintaa sääteleviä aineita. Tutkimuskatsauksessa (Tilg ym., 2025) rasvakudos kuvataan immunologisesti aktiiviseksi elimeksi, jossa rasvasolujen ja immuunisolujen tuottamat adipokiinit osallistuvat niin sanotun metabolisen tulehduksen syntyyn. Kyse on pitkäkestoisesta, matala-asteisesta tulehdustilasta, joka poikkeaa esimerkiksi infektion aiheuttamasta äkillisestä tulehduksesta. Kun tämä tasapaino häiriintyy, seuraukset voivat näkyä monissa aineenvaihdunnan säätelyjärjestelmissä.

Rasvan sijainti voi merkitä enemmän kuin paino

Kaikki kehon rasva ei käyttäydy samalla tavalla. Ihon alle etenkin reisien ja pakaroiden alueelle varastoitunut rasva on yleensä biologisesti rauhallisempaa kuin viskeraalinen rasva, jota kertyy syvemmälle vatsaonteloon sisäelinten ympärille. Siksi kaksi samanpainoista ihmistä voi olla terveydellisesti hyvin erilaisessa tilanteessa.

Viskeraalinen rasvakudos on aineenvaihdunnallisesti aktiivista ja sisältää runsaasti immuunisoluja. Tutkimuskatsauksessa (Peng ym., 2024) kuvattiin, kuinka lihavuudessa rasvakudoksen makrofagien toiminta muuttuu ja voi edistää sekä tulehdusta että insuliiniresistenssiä.

Merkitystä on myös sillä, pystyykö ihonalainen kudos vastaanottamaan ylimääräistä energiaa turvallisesti. Jos sen varastointikyky ylittyy, rasvaa voi alkaa kertyä paikkoihin, joissa sitä normaalisti on vain vähän. Tätä kutsutaan ektooppiseksi rasvaksi, ja sitä voi muodostua esimerkiksi maksaan ja lihaksiin. Tällainen sijoittuminen on yhdistetty aineenvaihdunnan häiriöihin vahvemmin kuin pelkkä kehon kokonaisrasvan määrä.

Vyötärönympärys voikin antaa tärkeää lisätietoa siitä, mihin rasvaa on kertynyt. Vaaka tai painoindeksi eivät yksin kerro, millainen merkitys rasvan jakautumisella on elimistön toiminnalle.

Tulehduksen tarkoitus on normaalisti suojata elimistöä ja sammua, kun vaara tai kudosvaurio on ohi. Lihavuuteen liittyvässä matala-asteisessa tulehduksessa näin ei aina tapahdu, vaan immuunijärjestelmä voi jäädä jatkuvaan lievään valmiustilaan.

Pitkittynyt tulehdus voi häiritä muun muassa insuliinin normaalia toimintaa. Solut reagoivat hormoniin heikommin, jolloin haiman täytyy erittää sitä enemmän pitääkseen verensokerin hallinnassa. Näin paikallisesta kudosreaktiosta voi vähitellen tulla koko elimistöön heijastuva ilmiö.

Kun tulehdus alkaa

Erityisen kiinnostava tutkimuskohde on hypotalamus, pieni aivojen alue, joka osallistuu nälän, kylläisyyden ja energiankulutuksen säätelyyn. Sen toiminta perustuu monien hormonaalisten ja hermostollisten signaalien tarkkaan yhteispeliin.

Tulehdus voi kuitenkin muuttaa tätä ympäristöä. Aivojen tukisolut voivat aktivoitua ja alkaa tuottaa aineita, jotka vaikuttavat läheisten hermosolujen toimintaan. Tällöin aivojen kyky tulkita kylläisyyteen ja energiatasapainoon liittyviä viestejä saattaa heikentyä.

Tutkimuskatsauksessa (Huang ym., 2025) todettiin, että ihmisillä tehdyt kuvantamistutkimukset tukevat hypotalamuksen tulehduksen ja glioosin eli aivojen tukisolujen muutosten yhteyttä lihavuuteen. Eläinmalleissa vastaavia muutoksia on havaittu jo lihomisen varhaisissa vaiheissa, mutta ihmisillä syy-seuraussuhdetta selvitetään edelleen.

Havainto haastaa ajatuksen tulehduksesta pelkkänä lihavuuden seurauksena. Jos aivojen painoa säätelevät järjestelmät muuttuvat jo varhaisessa vaiheessa, tulehdus saattaa osaltaan luoda olosuhteita, joissa painonhallinta vaikeutuu.

Myös suolisto voi osallistua tulehduksen ylläpitämiseen

Lihavuuden yhteydessä huomio on viime vuosina kääntynyt myös suolistomikrobistoon. Suoliston bakteerit hajottavat ravinnon yhdisteitä ja muodostavat samalla suuren joukon aineenvaihduntatuotteita, jotka pääsevät vaikuttamaan myös suolen ulkopuolella. Siksi mikrobiston merkitystä ei arvioida enää pelkästään sen perusteella, mitä bakteereja siellä elää, vaan myös sen mukaan, millaisia yhdisteitä ne tuottavat.

Yksi tutkittu mekanismi liittyy suolen seinämän läpäisevyyteen. Jos sen suojaava rakenne heikkenee, bakteerien pintarakenteisiin kuuluvia LPS-molekyylejä voi siirtyä tavallista enemmän verenkierron puolelle. Ilmiötä kutsutaan metaboliseksi endotoksemiaksi, ja sen on ehdotettu aktivoivan elimistön puolustusjärjestelmää pitkäkestoisesti.

Tutkimuksessa (Hamdan ym., 2026) nostettiin esiin myös mikrobien tuottamat lyhytketjuiset rasvahapot, sappihappojen muokkaus ja tryptofaanista muodostuvat yhdisteet. Niillä voi olla merkitystä suoliston suojakerroksen ja immuunipuolustuksen tasapainolle. Suolisto tuo kokonaisuuteen uuden ulottuvuuden: kehon tulehdustilaan voivat vaikuttaa myös mikrobien ja niiden tuottamien yhdisteiden jatkuvat kohtaamiset immuunijärjestelmän kanssa.

Näin rauhoitat tulehdusta ja tasaat verensokeria

Rasvakudoksen erittämät aineet kulkeutuvat veren mukana maksaan, lihaksiin, haimaan ja muihin kudoksiin, jotka puolestaan lähettävät omia viestejään takaisin. Lihavuuteen liittyviä muutoksia tarkastellaankin nykyään yhä enemmän elinten välisenä verkostona.

Maksa on yksi tämän verkoston keskeisistä solmukohdista. Kun rasvahappoja kulkeutuu siihen runsaasti, maksasoluihin voi alkaa kertyä rasvaa ja niiden tapa käsitellä glukoosia muuttua. Haima puolestaan reagoi kohonneeseen verensokeriin lisäämällä insuliinin eritystä. Pitkään jatkuessaan tällainen ketju voi vaikeuttaa elimistön kykyä pitää verensokeri tasaisena.

Myös lihaksilla on yllättävän aktiivinen rooli. Liikkuessaan ne vapauttavat verenkiertoon myokiineiksi kutsuttuja viestimolekyylejä, jotka voivat vaikuttaa muihin kudoksiin ja osallistua tulehdusreaktioiden säätelyyn. Liikunnan vaikutukset eivät siis rajoitu kulutettuihin kaloreihin.

Yksi käytännöllinen tavoite on vähentää suuria verensokerin ja insuliinin vaihteluita. Monipuolinen vähähiilihydraattinen ruokavalio voi sopia monille: vuoden 2024 meta-analyysissä se paransi ylipainoisilla tyypin 2 diabetesta sairastavilla paastoverensokeria ja HbA1c-arvoa.

Myös useita lisäravinteita tutkitaan verensokerin säätelyn tukena. Berberiini on niistä kiinnostavimpia: tutkimuksissa se on parantanut paastoverensokeria, HbA1c-arvoa ja insuliiniherkkyyttä. Inositoli voi tukea insuliinisignalointia, kun taas magnesium osallistuu glukoosiaineenvaihduntaan ja insuliinin toimintaan.

Kromia on tutkittu erityisesti insuliiniherkkyyden yhteydessä ja joillakin se saattaa vähentää makeanhimoa. Alfalipoiinihappo eli ALA saattaa puolestaan parantaa insuliiniresistenssin mittareita.

Psyllium hidastaa hiilihydraattien imeytymistä, ja meta-analyysissä se laski paastoverensokeria ja HbA1c-arvoa. Koentsyymi Q10 ja C-vitamiini ovat myös osoittaneet hyötyä glukoositasapainon tukena. Verensokeria laskevien lääkkeiden kanssa lisäravinteiden yhteisvaikutukset on hyvä tarkistaa.

Monet pienet muutokset voivat vahvistaa toisiaan pitkän ajan kuluessa. Siksi myös kierteen katkaisemiseen on useita mahdollisia reittejä. Painon lisäksi huomio kannattaa suunnata siihen, miten hyvin elimistön aineenvaihdunnan ja tulehduksen säätely kokonaisuutena toimii.

Haluatko saada lisää tietoa kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista tai vinkkejä miten voit lähteä liikkeelle elämäntapamuutoksessa?

TerveysSummit VIP-jäsenyydellä näet nämä ja kaikki muut yli 700 TerveysSummit-haastattelua, joista saat käytännön vinkkejä ja tietoa oman ja läheistesi hyvinvoinnin edistämiseksi!

TUTUSTU VIP-JÄSENYYTEEN