Kolesterolista verensokeriin – amlauutteen lupaava tutkimusnäyttö

Artikkelin toimittaja: Anita Salo

Amlauute on noussut kiinnostavaksi erityisesti siksi, että sen vaikutuksia on havaittu useilla aineenvaihdunnan osa-alueilla. Tutkimuksissa lupaavia tuloksia on saatu veren rasva-arvoista, glukoositasapainosta ja tulehdusta kuvaavista arvoista.

Pyhästä puusta moderniksi uutteeksi

Amla eli intialainen karviaismarja on ollut Intiassa paljon enemmän kuin tavallinen ravintokasvi. Ayurvedassa se kuuluu rasayana-kasveihin, joita on perinteisesti käytetty elinvoiman, vastustuskyvyn ja pitkän iän tukena. Amlapuuhun on liitetty myös pyhyyttä ja uudistumista kuvaavaa symboliikkaa, ja sen happaman hedelmän on ajateltu ravitsevan kehoa kokonaisvaltaisesti.

Nykyinen kiinnostus kohdistuu erityisesti amlan monipuoliseen koostumukseen. Se sisältää C-vitamiinia sekä polyfenoleja, tanniineja, flavonoideja ja fenolihappoja, kuten gallo- ja ellagihappoa. C-vitamiinipitoisuuteen vaikuttavat lajike, kasvuolosuhteet, kypsyys ja käsittely, mutta tutkimuksissa tuoreesta hedelmästä on mitattu noin 193–720 milligrammaa C-vitamiinia sataa grammaa kohti (Gul ym., 2022).

Tuore amla on hyvin hapan ja suuta supistava, minkä vuoksi sitä ei ole yleensä helppo käyttää sellaisenaan. Kuivaus, säilytys ja kuumentaminen voivat lisäksi vähentää joidenkin herkkien yhdisteiden määrää. Standardoidussa uutteessa tiettyjen merkkiaineiden, tavallisesti tanniinien tai polyfenolien, pitoisuus määritetään ilmoitetulle tasolle. Tämä tekee annostuksesta ennakoitavampaa kuin tavallisessa amlajauheessa, jonka koostumukseen raaka-aine ja käsittelymenetelmät vaikuttavat.

Kolesteroliarvoista verisuonten toimintaan

Kolesteroli on elimistölle välttämätön aine, jota tarvitaan muun muassa solukalvojen ja hormonien muodostamiseen. Sydän- ja verisuoniterveyden kannalta olennaista on kuitenkin se, kuinka paljon veressä kiertää LDL-kolesterolia ja muita valtimoihin kolesterolia kuljettavia hiukkasia. Niiden runsas määrä voi edistää kolesterolin kertymistä valtimoiden seinämiin ja tulehdusta ylläpitävien muutosten syntymistä.

Tutkimuksessa (Upadya ym., 2019) 98 henkilölle, joilla oli poikkeavat veren rasva-arvot, annettiin amlauutetta tai lumelääkettä 12 viikon ajan. Amlaa käyttäneillä kokonaiskolesteroli, LDL-kolesteroli, VLDL-kolesteroli ja triglyseridit laskivat lumeryhmään verrattuna. Myös valtimosairauksien riskiä kuvaavassa aterogeenisessä indeksissä havaittiin suotuisa muutos.

Vuoden 2023 meta-analyysissä (Setayesh ym., 2023) yhdistettiin viiden satunnaistetun tutkimuksen tulokset. Amlan käyttöön liittyi kokonaiskolesterolin, LDL-kolesterolin ja triglyseridien laskua sekä HDL-kolesterolin nousua. Kokonaisuus antaa lupaavaa näyttöä amlan vaikutuksista lipidiprofiiliin.

Amla ja matala-asteinen tulehdus

Matala-asteinen tulehdus on pitkäkestoinen tila, jossa elimistön tulehdusjärjestelmä pysyy tavallista aktiivisempana ilman selvää infektiota tai voimakkaita oireita. Se liittyy usein insuliiniresistenssiin, metaboliseen oireyhtymään, tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin. Tulehdustilaa voidaan arvioida esimerkiksi veren herkän CRP-arvon eli hs-CRP avulla, vaikka yksittäinen mittaustulos ei kerro sen tarkkaa syytä.

Amlan tulehdusta hillitsevät vaikutukset on yhdistetty sen polyfenoleihin, tanniineihin sekä gallo- ja ellagihappoon. Laboratoriotutkimuksissa näiden yhdisteiden on havaittu vaikuttavan NF-κB-viestireittiin, joka osallistuu tulehdusta ylläpitävien viestimolekyylien tuotantoon. Samalla amlan antioksidanttiset yhdisteet voivat vähentää hapettumisstressiä, joka osaltaan ylläpitää elimistön tulehdusreaktioita. Amla ei siis vaikuta vain yhteen tulehdustekijään, vaan sen yhdisteitä tutkitaan useisiin toisiinsa liittyviin solutason tapahtumiin vaikuttavina aineina.

Tutkimuksessa (Usharani ym., 2019) metabolista oireyhtymää sairastavat henkilöt käyttivät standardoitua amlauutetta tai lumelääkettä 12 viikon ajan. Amlauutetta käyttäneillä hs-CRP laski, minkä lisäksi hapettumisstressiä kuvaavissa arvoissa havaittiin suotuisia muutoksia.

Verensokeri ja insuliiniherkkyys

Amlauutteen mahdolliset vaikutukset eivät rajoitu veren rasva-arvoihin, vaan kiinnostavia tuloksia on saatu myös glukoosiaineenvaihdunnasta. Sen tanniinien ja polyfenolien on laboratoriotutkimuksissa havaittu hillitsevän hiilihydraatteja pilkkovien alfa-amylaasi- ja alfa-glukosidaasientsyymien toimintaa. Tämä saattaa hidastaa glukoosin vapautumista ruoasta ja tasoittaa aterian jälkeistä nousua, vaikka vaikutuksen merkitystä elimistössä tutkitaan edelleen.

Tutkimuksessa (Variya ym., 2022) tyypin 2 diabeteksen diagnoosin saaneet osallistujat käyttivät 90 päivän ajan joko yhtä tai kahta grammaa standardoitua amlauutetta päivässä tai metformiinia. Molemmissa amlryhmissä paastoarvo, aterianjälkeinen glukoositaso ja pitkäaikaista sokeritasapainoa kuvaava HbA1c laskivat lähtötilanteeseen verrattuna. Suuremmalla annoksella muutokset olivat voimakkaampia.

Havaintojen perusteella amlauute saattaa tukea sokeritasapainoa erityisesti silloin, kun lähtöarvot ovat koholla. Verensokerilääkitystä käyttävän on kuitenkin hyvä keskustella sen käytöstä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, sillä yhteisvaikutus voi voimistaa glukoosiarvojen laskua.

Amlan vaikutukset verisuonten sisäpintaan

Verisuonten sisäpintaa peittää endoteeliksi kutsuttu solukerros, joka säätelee verisuonten laajenemista, veren virtausta ja osaltaan myös hyytymisjärjestelmän toimintaa. Sen kunto vaikuttaa siihen, kuinka joustavasti verisuonet pystyvät reagoimaan elimistön muuttuviin tarpeisiin. Endoteelin toiminnan heikkenemistä pidetään yhtenä valtimoiden vaurioitumisen varhaisista vaiheista.

Tulehdusosassa mainitussa tutkimuksessa (Usharani ym., 2019) amlauutteen käyttöön liittyi hs-CRP-arvon laskun lisäksi verisuonten sisäpinnan toiminnan paranemista. Samalla typpioksidin määrä lisääntyi. Typpioksidi on verisuonten seinämässä muodostuva viestimolekyyli, joka auttaa suonia rentoutumaan ja tukee veren normaalia virtausta.

Pienessä kaksoissokkoutetussa tutkimuksessa (Kapoor ym., 2019) 500 milligrammaa amlauutetta päivässä vaikutti suotuisasti veren virtaavuuteen ja eräisiin verisuonten toimintaa kuvaaviin mittareihin. Havainnot ovat silti kiinnostavia, sillä ne viittaavat siihen, etteivät amlan mahdolliset hyödyt rajoitu pelkästään verikokeissa näkyviin rasva-arvoihin.

Miksi amlauute kannattaa valita kapselina?

Amlaa myydään jauheena, mehuna ja uutteena, mutta päivittäiseen käyttöön kapselimuotoinen uute on yleensä helpoin vaihtoehto. Kasvipohjaista valmistetta etsivän kannattaa tarkistaa myös, että kapselikuori on valmistettu selluloosasta eikä gelatiinista.

Amlavalmistetta valitessa kannattaa tarkistaa pakkauksesta uutteen määrä sekä se, onko tuote laadukas ja standardoitu esimerkiksi tanniinien tai polyfenolien suhteen. Näin eri tuotteiden vahvuuksia on helpompi vertailla keskenään. Tutkimuksissa amlauutetta on käytetty tavallisesti 500–1000 milligrammaa päivässä. Käyttö kannattaa aloittaa pakkauksen pienimmästä suositellusta annoksesta ja ottaa valmiste aterian yhteydessä, jos se ärsyttää vatsaa.

Amlan on pienessä ihmistutkimuksessa havaittu vähentävän verihiutaleiden yhteen takertumista. Verenohennuslääkitystä tai verihiutaleiden toimintaa estävää lääkettä käyttävän on siksi hyvä keskustella amlauutteen käytöstä lääkärin kanssa ennen sen aloittamista.

Haluatko saada lisää tietoa kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista tai vinkkejä miten voit lähteä liikkeelle elämäntapamuutoksessa?

TerveysSummit VIP-jäsenyydellä näet nämä ja kaikki muut yli 700 TerveysSummit-haastattelua, joista saat käytännön vinkkejä ja tietoa oman ja läheistesi hyvinvoinnin edistämiseksi!

TUTUSTU VIP-JÄSENYYTEEN