Kuparin puutos ja anemia – väsymys ei johdu aina raudasta
Artikkelin toimittaja: Anita Salo
Tilanne on tuttu monelle: verikokeet näyttävät anemiaa ja lääkäri määrää rautalisän. Kaksi kuukautta myöhemmin väsymys painaa edelleen, portaat hengästyttävät ja aamuisin sängystä nouseminen tuntuu urheilusuoritukselta. Rautaa on syöty tunnollisesti, mutta kehossa mikään ei tunnu muuttuvan. Entä jos ongelma ei olekaan rauta, vaan kupari? Tämä vähemmän tunnettu kivennäisaine on avainasemassa siinä, miten keho pystyy hyödyntämään rautaa.

Miten kuparin puutos voi aiheuttaa anemiaa?
Kupari osallistuu kymmenien entsyymien toimintaan, mutta yksi tehtävä nousee ylitse muiden: kupari mahdollistaa raudan kuljetuksen veressä. Tämä tapahtuu seruloplasmiini -nimisen entsyymin kautta, joka hapettaa raudan muotoon, jossa se pystyy sitoutumaan transferriiniin ja kulkeutumaan luuytimeen punasolujen raaka-aineeksi. Ilman riittävää kuparia tämä ketju katkeaa.
Kuparianemia voi näyttää verikokeissa lähes identtiseltä raudanpuuteanemian kanssa, joten se jää helposti huomaamatta. Tilannetta mutkistaa se, että kuparin ja raudan puutos esiintyvät usein yhdessä. Samat tekijät – kuten esimerkiksi imeytymishäiriöt ja yksipuolinen ruokavalio – kuluttavat molempia kivennäisaineita samanaikaisesti. Silloin pelkkä rautalisä ei riitä, vaan molemmat puutokset on tunnistettava ja korjattava rinnakkain.
Kuparin merkitys ei jää punasoluihin. Se on välttämätön myös mitokondrioiden toiminnalle – niiden pienten solun voimalaitosten, jotka tuottavat energiaa jokaisessa kehon solussa. Kupari toimii sytokromi c-oksidaasi -entsyymin osana, ja kun sitä ei ole tarpeeksi, energiantuotanto hidastuu solutasolla (Collins et al., 2010).
Tämä selittää, miksi kuparin puutoksesta kärsivä ihminen voi tuntea syvää, lähes selittämätöntä uupumusta – sellaista, jota pelkkä rautalisä tai lisäuni ei korjaa. Väsymys tulee siitä, että solut eivät pysty käyttämään saamaansa energiaa tehokkaasti.
Oireet, jotka viittaavat kuparin puutokseen
Kuparin puutos on salakavala, koska sen oireet muistuttavat niin monia muita tiloja. Kalpeus, hengästyminen ja jatkuva väsyneisyys ovat klassisia anemian merkkejä, ja useimmiten ne ohjataan suoraan raudan puutteen piikkiin. Mutta kuparin puutoksella on myös omia tunnusmerkkejään – oireita, jotka erottavat sen tavallisesta raudanpuuteanemiasta.
Neurologiset oireet ovat yksi selkeimmistä varoitusmerkeistä. Käsien ja jalkojen puutuminen tai pistely, tasapainon heikkeneminen ja koordinaatiovaikeudet voivat kertoa siitä, että kuparia on puuttunut pidempään (Kumar, 2006). Kupari osallistuu myeliinin – hermoratoja suojaavan eristekerroksen – ylläpitoon, ja sen puute voi vaurioittaa hermostoa tavalla, joka muistuttaa B12-vitamiinin puutosta. Tämäkin yhtäläisyys tekee diagnoosista hankalaa.

Vastustuskyky voi kertoa paljon. Jos flunssat seuraavat toisiaan tai pienetkin haavat tulehtuvat herkästi, kyse voi olla kuparin vajauksesta. Kupari tukee valkosolujen toimintaa, ja sen niukka saanti heikentää elimistön kykyä puolustautua taudinaiheuttajia vastaan. Toistuvat infektiot yhdistettynä väsymykseen ovat yhdistelmä, joka ansaitsee tarkemman selvityksen.
Naisilla kuparin vajaus voi ilmetä erityisesti kuukautiskierron kautta. Runsaat vuodot lisäävät paitsi raudan myös kuparin tarvetta, ja tämä jää harvoin huomioiduksi. Hormonaalinen ehkäisy puolestaan voi nostaa seerumin kuparitasoja keinotekoisesti, mikä peittää todellisen kudostason puutoksen alleen. Tilanne voi siis näyttää verikokeessa normaalilta, vaikka keho kertoo toista – ja juuri tässä piilee kuparin puutoksen hankaluus.
Kuka on riskiryhmässä?
Kuparin saanti jää vajaaksi useammin kuin voisi luulla, ja tietyt elämäntilanteet nostavat riskiä merkittävästi. Yksi yleisimmistä syistä on liiallinen sinkin käyttö. Sinkki ja kupari kilpailevat samasta imeytymisreitistä ohutsuolessa, ja jos sinkkiä tulee paljon – esimerkiksi pitkäaikaisesta lisäravinnekäytöstä – kuparin saanti kärsii väistämättä (Willis et al., 2005). Moni sinkkivalmistetta käyttävä ei tiedosta, että samalla kuparin taso voi laskea merkittävästi.
Mahalaukun ohitusleikkaus ja muut ruoansulatuskanavan kirurgiset toimenpiteet muuttavat ravintoaineiden kulkua pysyvästi. Kupari imeytyy pääosin pohjukaissuolessa, ja jos tämä alue ohitetaan tai sen toiminta heikkenee, saanti romahtaa riippumatta siitä, mitä lautasella on. Sama koskee keliakiaa, Crohnin tautia ja muita imeytymishäiriöitä – suoliston tulehdukset heikentävät limakalvon kykyä hyödyntää kuparia.
Suoliston yleiskunto vaikuttaa kuparin hyödyntämiseen enemmän kuin moni ajattelee. Ehjä limakalvo ja monipuolinen bakteerikanta ovat edellytyksiä sille, että kupari pääsee verenkiertoon tehokkaasti. Pitkäaikainen stressi, runsas alkoholinkäyttö ja yksipuolinen ruokavalio heikentävät suoliston toimintaa huomaamatta. Kuitupitoinen ravinto ja fermentoidut ruoat – kuten hapankaali ja kefir – tukevat suoliston kuntoa ja luovat paremmat olosuhteet kuparin käytettävyydelle.
Raskauden ja imetyksen aikana kuparin tarve kasvaa huomattavasti. Sikiön kehitys vaatii kuparia hermoston, sydämen ja luuston rakentamiseen, ja äidin omat varastot voivat ehtyä nopeasti ilman tietoista huolenpitoa. Tämä on ajanjakso, jolloin pelkkä monivitamiini ei välttämättä kata todellista tarvetta, ja kuparin saantiin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.

Kuparin lähteet
Kuparia löytyy yllättävän monesta arkisesta ruoka-aineesta. Palkokasvit, erityisesti linssit ja kikherneet, ovat hyviä kasviperäisiä lähteitä. Pähkinöistä cashew ja pekaanipähkinä erottuvat kuparipitoisuudellaan, ja siemenistä seesaminsiemenet ja auringonkukansiemenet tuovat kuparia helposti osaksi päivittäisiä aterioita.
Tumma suklaa on yllättävä lähde – kaakaon luontaisesti korkea kuparipitoisuus tekee laadukkaasta tummasta suklaasta hyvän valinnan. Myös spirulina ja chlorella ovat hyviä kuparin lähteitä. Jos ruokavalioon kuuluu eläinperäisiä tuotteita, jo pieni annos maksaa kattaa päivän tarpeen. Tärkeintä on monipuolisuus: yksittäinen ruoka-aine ei riitä, vaan kuparia kannattaa kerätä useasta eri lähteestä päivän mittaan.
Jos kehon kyky käsitellä ravintoaineita on heikentynyt, ruokavalio on pitkään ollut yksipuolinen tai sinkkiä on käytetty paljon, pelkkä ruokavalio ei välttämättä korjaa tilannetta riittävän nopeasti. Silloin kuparilisäravinne voi olla paikallaan. Kuparia on saatavilla eri muodoissa: kuparibisglysinaatti on tehokkaasti hyödynnettävä ja mahalaukulle hellävarainen.
Kuparin ja sinkin suhde on asia, jota ei voi ohittaa. Yleinen suositus on noin 1:10 – yhtä milligrammaa kuparia kohden kymmenen milligrammaa sinkkiä. Jos käytät sinkkivalmistetta säännöllisesti, kuparin lisääminen rinnalle on lähes välttämätöntä tasapainon säilyttämiseksi. Liian suuri kuparimäärä ei sekään ole hyväksi, joten annostelu kannattaa pitää maltillisena ja seurata kehon vastetta.
Näin selvität oman tilanteesi
Kuparin mittaaminen ei kuulu tavalliseen perusverenkuvaan, joten sitä pitää osata pyytää erikseen. Seerumin kupariarvo on yleisin testi, mutta sekään ei kerro koko totuutta. Arvo voi näyttää normaalilta esimerkiksi tulehduksen tai stressin vaikutuksesta, vaikka todellinen kudostason tilanne olisi aivan toinen. Seruloplasmiini mittaaminen antaa tarkemman kuvan, koska se kertoo, kuinka paljon kuparia on toiminnallisessa muodossa kehon käytettävissä.
Jos epäilet kuparin puutosta, keskustele lääkärisi kanssa kokonaisvaltaisesta kivennäisainepaneelista. Kuparin lisäksi kannattaa tarkistaa sinkki, ferritiini ja B12-vitamiini. Lääkäriin kannattaa hakeutua erityisesti silloin, kun anemia ei korjaannu tavanomaisella hoidolla, väsymys jatkuu kuukausia ilman selkeää syytä tai kehossa ilmenee selittämättömiä hermosto-oireita.
Nämä ovat tilanteita, joissa kuparin rooli on syytä selvittää perusteellisesti. Jo se, että tietää kuparin merkityksen ja osaa pyytää oikeat tutkimukset, on ratkaiseva askel. Kun oikea puutos löytyy ja siihen vastataan, keho kiittää yllättävän nopeasti – ja arjesta tulee kevyempää.
Haluatko saada lisää tietoa kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista tai vinkkejä miten voit lähteä liikkeelle elämäntapamuutoksessa?
TerveysSummit VIP-jäsenyydellä näet nämä ja kaikki muut yli 500 TerveysSummit-haastattelua, joista saat käytännön vinkkejä ja tietoa oman ja läheistesi hyvinvoinnin edistämiseksi!

Anita Salo
Health Coach Int. (Terveys- ja hyvinvointivalmentaja)
Lisää kaveriksi Facebookissa: Anita Salo (https://www.facebook.com/saloanita)
Olen Anita Salo, Health Coach ja henkinen valmentaja. Olen toiminut hyvinvointialalla vuodesta 2002 alkaen. Kokonaisvaltainen terveys ja hyvinvointi ovat suuri intohimoni. Teen terapeuttista valmennusta ja yksityishoitoja. Unelmani on auttaa mahdollisimman monia ihmisiä ja eläimiä voimaan paremmin luontaisia hoitomuotoja apuna käyttäen.




Heräsikö ajatuksia? Jaa mietteesi ja kommentoi alle. :)